Ensimmäiset syytteet nostettu Elokapinan mielenosoituksista – vielä satoja tulossa, koska aktivistit haluavat juttunsa oikeussaliin

Mielenosoittajat kuormittavat käräjäoikeutta – käsittelyssä 544 Elokapinaa koskevaa juttua 1:36

Tämän vuotiset Elokapina-mielenosoitukset ja koronarajoituksia vastustaneet mielenosoitukset tuottavat suman oikeusjuttuja Helsingin käräjäoikeuteen. Valtaosa mielenosoittajista ei ole suostunut siihen, että poliisi sakottaisi heitä niskoittelusta vaan jutut nimenomaan halutaan oikeussaliin.

Mielenosoituksista juontuvia niskoittelu-syytteitä on tulossa Helsingin käräjäoikeuteen yli seitsemänsataa. Ensimmäiset noin 60 syytettä on nyt nostettu. 

– Juttuja on tähän mennessä tiedossa yhteensä 742 ja niistä 198 on näitä koronarajoitusten vastustajia ja 544 elokapina-mielenosoittajia, sanoo aluesyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen keskiviikkoillan Rikospaikassa.

Niskoittelu-syytteet perustuvat siihen, että mielenosoittajat eivät ole noudattaneet poliisin hajaantumiskäskyä.  

Mielenosoittajat kiistävät rikoksen, joten poliisi ei ole voinut sakottaa heitä. Jutut on nimenomaan haluttu oikeussaliin, koska he eivät ole suostuneet kirjalliseen menettelyyn. Sellaisessa juttu ratkaistaan ilman varsinaista istuntoa.

Syyttäjä ei osaa vielä sanoa tarkkaan kuinka paljon joukossa on sellaisia henkilöitä, jotka on otettu kiinni kahdessa tai useammassa mielenosoituksessa.

Elokapinan kesäkuisesta mielenosoituksesta syytteen saavan noin kuudenkymmenen henkilön joukossa on Hämäläisen mukaan joitakin sellaisia, jotka ovat olleet muissakin mielenosoituksissa kiinniotettuina.

– Ei niitä merkittäviä määriä ole, mutta useampia kuin muutama.

Ensimmäiset syytteet

Hämäläinen kertoo, että ensimmäisenä on nostettu syytteet 63 Elokapina-mielenosoittajaa vastaan kesäkuisista Mannerheimintien mielenosoituksista. He ovat kuulusteluissa kiistäneet rikoksen eri perustein.

Hämäläisen mukaan osa ei ole kommentoinut kuulusteluissa asiaa lainkaan. Joidenkin mielestä poliisin hajaantumiskäsky ei ollut lain mukainen ja osa on vedonnut ilmastohätätilan aiheuttamaan pakkotilaan.

Nämä syytteet on tarkoitus käsitellä noin 20 vastaajan erissä ensi vuoden maaliskuussa. Hämäläisen arvion mukaan yhden ryppään käsittely kestää enimmillään viisi istuntopäivää.

Kuormittaa tuomioistuinta

Muut jutut seuraavat perässä. Kun parinkymmenen vastaajan paketteja on kolmisenkymmentä, niin kyse on enimmillään noin 150:stä käräjäpäivästä.

- Kyllä tämä epäilemättä kuormittaa melkoisesti oikeuslaitosta, mutta se ei ole sellainen asia, johon me voimme vaikuttaa, Hämäläinen sanoo.

- Yhteiskunnassa kansalaisilla on tietyt oikeussuojakeinot käytössä ja jokainen valitsee itse mitä ja missä laajuudessa niitä käyttää. Meidän viranomaisten täytyy sopeutua siihen.

Onko tällainen tarkoituksenmukaista? Eikö näitä juttuja voisi jättää syyttämättä?

- Hyvä kysymys, mutta toisaalta se olisi aika iso linjaratkaisu. Sitä pitäisi sitten noudattaa muissakin mielenosoituksissa. Itse näen, että tämä nykyinen malli on ainoa mahdollisuus tässä tilanteessa, aluesyyttäjä Hämäläinen sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat