Kaikkien Suomessa asuvien koirien tunniste- ja haltijatiedot on ilmoitettava vuoden 2023 alusta lakisääteiseen viranomaisrekisteriin. Ensi vuoden loppuun mennessä rekisteristä pitäisi löytyä jokaisen Suomessa asuvan ja elossa olevan hännänheiluttajan tiedot.
Jokainen Suomessa asuva koira on tammikuusta 2023 alkaen rekisteröitävä Ruokaviraston uuteen koirarekisteriin ja tunnistusmerkittävä mikrosirulla. 1. tammikuuta 2023 jälkeen syntyneet koirat on rekisteröitävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa syntymästä, ja ennen tätä syntyneet koirat on rekisteröitävä vuoden 2023 loppuun mennessä.
Koiranomistajien ei tarvitse kiirehtiä tekemään rekisteröintiä, Ruokaviraston kehittämisasiantuntija Kirsi Vehkakoski sanoo MTV Uutisille.
– Ensi vuonna syntyville pennuille määräajat ovat tiukemmat, eli ne pitää rekisteröidä kolmen kuukauden ikään mennessä tai aiemmin jos ne luovutetaan eteenpäin, mutta tätä aiemmin syntyneillä koirilla on koko ensi vuosi aikaa hoitaa asia kuntoon.
Lue myös: Koirarodut, joita suomalaiseläinlääkäri ei itse ottaisi – "Voi ehkä monelle tulla yllätyksenä"
Ruokaviraston koirarekisterin taustalla on Maa- ja metsätalousministeriön asetus, ja koiran haltija on velvollinen ilmoittamaan tiedot rekisteriin. Rekisteröintejä aletaan ottaa vastaan tammikuussa.
– Asetus on muotoiltu niin, että käytännössä se henkilö jonka luona koira asuu on vastuussa tietojen ilmoittamisesta, Vehkakoski sanoo.
Lue myös: Mäyräkoira käytti neuvokasta kikkaa paetakseen turvaportin yli: "Tämä jos mikä on tiimityötä"
Toisesta maasta Suomeen pysyvästi saapuva koira on myös tunnistusmerkittävä ja ilmoitettava koirarekisteriin neljän viikon kuluessa saapumisesta, tai ennen koiran luovuttamista uudelle haltijalle, jos luovutus tapahtuu ennen neljän viikon määräaikaa, kerrotaan Ruokaviraston sivuilla.
Myös yli kolme kuukautta Suomessa oleskeleva koira on ilmoitettava rekisteriin.
Pentutehtailua vaikea estää
Kennelliitto näkee rekisterissä hyötyjä, mutta sanoo että ilman kunnollista valvontaa ja sanktioita esimerkiksi pentutehtailua rekisterillä on vaikea estää.
– Hyötynä on toki se, että kaikki suomessa olevat koirat ovat sen jälkeen merkittyjä ja on tiedot koiran haltijasta, mutta ilman hyvää valvontaa pentutehtailua ei voi estää, Kennelliiton kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Vesa Lehtonen sanoo.
Vehkakoski mukaan koiria voidaan rekisterin avulla valvoa esimerkiksi rajoilla ja löytöeläintilanteissa, mutta pääosa koirista on kotirauhan piirissä.
– Kenenkään kotiin ei voida mennä valvomaan ellei ole ilmoitukseen perustuva tai jokin muu syy minkä takia valvontaa tehdään. Löytöeläinten kohdalla kyse on enemmän koiran nopeasta palautumisesta omistajalle rekisterin tietojen avulla, kuin valvonnasta, Vehkakoski sanoo.
Lue myös: Mikä näky! Hanna-Kaisan kultaisetnoutajat vähän "puuhastelivat" tylsyyksissään: "Höyheniä löytyi vielä seuraavanakin aamuna"
Vehkakosken mukaan ensimmäisenä vuonna valvonnassa keskitytään lähinnä ohjaukseen ja neuvontaan.
Koiran ostaja voi Lehtosen mukaan omilla toimillaan vähentää pentutehtailua.
– Ensi vuoden alun jälkeen syntynyt pentu tulee viranomaisrekisterin mukaan olla sirutettu, niin kaikki jotka haluavat ostaa koiran tiedostaisivat sen, että eivät ensi vuoden jälkeen ostaisi siruttamatonta pentua, Lehtonen sanoo.
Rekisteröinti aukeaa tammikuussa
Ruokaviraston koirarekisteriin merkitään haltijan tietojen lisäksi muun muassa koiran mikrosirun tunnistuskoodi, syntymäaika, rotu tai kuvaus ulkoisista tuntomerkeistä, nimi, sukupuoli, väri ja syntymämaa. Rekisteröintisivu aukeaa tammikuun alussa.
– Kannattaa seurata Ruokaviraston nettisivuja ja tiedottamista avautumisen suhteen, Vehkakoski neuvoo.