Lehmä ja kana oppivat ratkaisemaan vaativia tehtäviä. Ahvenparvissa on hierarkia ja ne aistivat kipua. Eläin on lain silmissä edelleen omaisuutta eikä tunteva yksilö, vaikka tiede on ottanut valtavia harppauksia eläinten älykkyyden, tunteiden ja kivun aistimisen saralla.
Eläimet kiintyvät jälkeläisiinsä, lauman jäseniin ja ihmisiin. Ne tunnustettiin tunteviksi olioiksi vuonna 2007 EU:n Lissabonin sopimuksessa. Niiden oikeudet ja suojelu etenevät kuitenkin lainsäädännön tasolla hitaasti.
Keskustelua sävyttävät voimakkaat mielipiteet ja asenteet sekä vastapuolet, joiden intressit ovat kaukana toisistaan. Esimerkiksi eläinten kokemaa kipua vähätellään, vaikka tutkimus ja tiede sanovat toista.
– Kipua vähätellään erityisesti kaloista puhuttaessa usein tilanteissa, joissa tarpeettoman kivun ja kärsimyksen aiheuttaminen voitaisiin välttää. Esimerkiksi pilkittäessä saaliskalaoilta voi ottaa tajun heti pois ja laskea veret ettei eläin kärsi, Eläinten hyvinvointikeskuksen erityisasiantuntija Tiina Kauppinen toteaa.
Merkittävä osa tutkimustiedosta puoltaa kalojen kykyä tuntea kipua. Kivuntunnon mahdollisuutta ei pitäisi jättää huomioimatta.
Eläinten hyvinvointikeskus on eläinten hyvinvoinnin asiantuntijaverkosto. Se seuraa, kokoaa ja levittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ja edistää yhteistyötä tutkimuksen ja viranomaisten välillä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. Se toimii Luonnonvarakeskuksen yhteydessä. Toimintaa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.