Suomessa on tapahtunut paljon 60-luvulta eläinten oikeuksien ja suojelun osalta. Keskustelu eläinten oikeuksista on monipuolistunut, asenteet muuttuneet ja tiede kantanut kortensa kekoon tuottamalla tutkittua tietoa eläimistä.
– Pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön niin, että eläintuotannosta ja eläinkokeista luovutaan vähitellen. Parannusten saaminen on vaikeaa ja hidasta, mutta sitä tapahtuu. Kyselyt osoittavat, että kansalaismielipide on vahvasti puolellamme, iloitsee Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.
Tämän vuoden motto Animalian toiminnalle on, että Tee maailmasta eläinten näköinen.
– Se tarkoittaa, että yhdessä voimme tehdä maailmasta paremman kaikille eläimille. Jokaisella yksilöllä on oikeus elää itsensä näköistä elämää. Tämä pätee ihmisiin ja muihin eläimiin, Kivekäs tarkentaa.
Animalia julkaisee juhlavuoden kunniaksi keskiviikkona 24.3. myös ensimmäisen Eläinoikeusraportin.
Lue myös: Animalian eläinoikeusraportti: Eläinten pitää saada toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan ja niiden itseisarvo pitää kirjata lakiin
Vapaaehtoisista asiantuntijoiksi
Suomalainen eläinsuojelutoiminta on alkanut järjestäytyneenä 120 vuotta sitten nykyisen SEY:n eli Suomen eläinsuojelun voimin. Animalia perustettiin maaliskuun 22. päivä vuonna 1961 nimellä Pohjoismainen liitto tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi – Suomen osasto. Se toimi alkuun vapaaehtoisten voimin.
Animalian arkisto
– Nykyään olemme asiantuntijajärjestö, jonka arvostus näkyy kutsuina erilaisiin virallisiin neuvottelukuntiin, Kivekäs kertoo.
Eläinsuojeluasioissa on tehty vuosikymmenten aikana töitä samojen asioiden kanssa.
– Yksi konkreettinen asia oli sirkusnorsujen kieltäminen Suomessa vuonna 1986. Silloisella Animalialla oli iso rooli sen saamiseksi voimaan. Lisäksi 80-luvulla oli superkettukohu ja meillä oli jo silloin isompi turkiskampanja, Kivekäs muistelee.
Koe-eläimet edelleen pinnalla
Toinen uudelleen esiin nouseva asia on koe-eläinten käyttö. Ongelmat ovat pysyneet ajankohtaisina, vaikka siitä on tehty päätöksiä EU-tasolla.
– Vaikka EU-direktiivi määrää, että eläinkokeista pitää luopua, Suomella ei ole mitään suunnitelmaa niistä luopumiselle, Kivekäs harmittelee.
Animalia on esittänyt vuosikymmenten varrella vetoomuksia eläinkokeettomien menetelmien rahoituksen varmistamisesta.
– Viimeksi viime vuonna vetoomus keräsi runsaasti allekirjoituksia. Vaadimme siinä suunnitelmaa eläinkokeettomiin menetelmiin siirtymisestä ja niiden tukemista rahallisesti, Kivekäs kertoo.
Eläinsuojelulain pitkä tie
Nykyinen eläinsuojelulaki on 90-luvulta ja sen pohjalta toimitaan edelleen. Uutta eläinsuojelulakia on valmisteltu vuodesta 2012.
– Sitä hämmästelee, miten joku laki voi olla uudistettavana näin pitkään. Tuntuu kohtuuttomalta kaikkien niiden satojen miljoonien eläinyksilöiden puolesta, Kivekäs murehtii.
Kivekäs ottaa esimerkiksi turkistarhauksen.
– On turhauttavaa, että turkistarhausta ei ole vieläkään kielletty, vaikka tiede ja yleinen mielipide on sitä vastaan. Edistystä on kuitenkin tapahtunut. Vielä muutama vuosi sitten julkisessa keskustelussa olivat tarhoilla esiintyvät laiminlyönnit, nykyään käsitellään myös lainmukaisen tarhauksen eettisyyttä, Kivekäs toteaa.
Lue myös: Eläinten oikeuksista keskustellaan yksipuolisesti: Eläinten kokemaa kipua vähätellään ja tunteet nousevat pintaan
Korona nosti tehotuotannon ongelmat esiin
Globaali pandemiatilanne tekee eläinoikeuskysymyksistä uudella tavalla ajankohtaisia. Koronaviruksen alkuperäksi epäillään vahvasti Kiinassa olleita villieläintiloja ja eläimiä myyviä toreja.
– Koronapandemian juuret ovat eläintuotannossa ja lajikadossa. Eläintuotanto on myös merkittävä ilmastokriisin kiihdyttäjä. Ilmastokriisin hillitseminen ja zoonoottisten pandemioiden ehkäiseminen edellyttävät eläinsuhteemme muuttamista, Kivekäs pohtii.
Tähän liittyy myös turkistarhaus. Esimerkiksi Tanskassa jouduttiin lopettamaan miljoonia minkkejä koronaviruksen mutaation levitessä niillä. Se tarttui minkeistä myös ihmisiin.
– Minkkitarhat ovat iso riski koronaviruksen leviämiselle. Useissa maissa Euroopassa minkkitarhausta on lopetettu tai laitettu tauolle. Olemme jäämässä viimeiseksi maaksi, jossa sitä tehdään, Kivekäs hämmästelee.
Vegebuumin nousu
Yksi vuosikymmenten tuoma iso muutos on vegebuumi ja vegaanisen ruuan saaminen lähes joka paikkaan.
– Tästä voimme kiittää eläinoikeusliikettä. Vegaanius ole enää eloonjäämiskamppailu. Nyt joutuu kamppailemaan, ettei kokeile jokaista vegaanista uutuutta kahvilan vitriinistä, Kivekäs naurahtaa.
Tehotuotannon osalta Animalian tavoitteena, että laki mahdollistaisi paremmin lajityypillisen käyttäytymisen tuotantoeläimille.
– Se tarkoittaisi muun muassa liikkumisen estävien rakenteiden, kuten parsien ja porsitushäkkien sekä verkkopohjahäkkien kieltämistä. Ikävä kyllä valmisteilla oleva laki on jo nyt aikaansa jäljessä, sillä näitä ei olla kieltämässä, Kivekäs kertoo.
7:50