Kreikka-neuvotteluissa sopu on lähellä, arvioi Aktian pääekonomisti Anssi Rantala.
Rantala sanoo, että jos sovusta oltaisiin hyvin kaukana, valtionpäämiehet eivät olisi vaivautuneet neuvottelemaan koko yötä. Hän uskoo, että sopu on kiinni enää muutamista vaikeista, mutta ei mahdottomista kohdista.
EU-maiden johtajat ovat neuvotelleet läpi yön Brysselissä kompromissiesityksestä, jolla sovittaisiin Kreikan kolmannesta lainaohjelmasta.
Uutistoimisto AFP:n haastatteleman nimettömän lähteen mukaan neuvotteluissa olisi saatu viimein jonkinlainen kompromissi aikaan. Asiasta ei ole kerrottu tarkemmin julkisuuteen.
Kreikan hallituksen edustajan mukaan sovun esteenä on ollut kaksi kysymystä. Ne ovat Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n rooli sekä 50 miljardin euron rahasto, joka Kreikkaa on vaadittu tallettamaan Luxemburgiin.
Kreikkaa hiertää IMF:n mukanaolo, koska IMF on ollut yksi tiukimmista talouskurin vaatijoista. Kreikka olisi toivonut, että EU-maat neuvottelisivat keskenään, koska yksinään niillä olisi voinut olla enemmän ymmärrystä Kreikkaa kohtaan, Rantala arvioi.
– IMF:n mukanaolo on kuitenkin velkojamaiden ehdoton vaatimus ja mielestäni se on täysin järkevää, koska IMF on ainoa kansainvälinen kriisihoito-organisaatio, jolla on uskottavuutta ja kokemusta.
Rantala sanoo, että ilmassa väläytelty väliaikainen Kreikan euroero ei ole kovin realistinen vaihtoehto. Hän uskoo, että myös tiukkaa linjaa ajaneella Saksalla on halu pitää Kreikka euron jäsenenä.
– Uskon, että esitys on tehty lähinnä neuvottelutaktisista syistä. Suhtaudun skeptisesti väliaikaiseen euroeroon. Se on vähän kuin väliaikainen avioero, eli tuppaa muuttumaan pysyväksi.
Myös EU-parlamentin puhemies Martin Schulz sanoi saksalaiselle radiokanavalle, että Kreikan väliaikainen euroero on poissuljettu vaihtoehto.
Rantalasta kompromissi olisi vasta pitkän prosessin alku. Mahdollinen esitys pitäisi seuraavaksi hyväksyä Kreikan parlamentissa.
– Ensimmäinen vaikea kohta tulisi Kreikan parlamentissa keskiviikkona, kun sopu pitäisi runnoa siellä läpi.
"Lista iso ja karvas, mutta välttämätön"
Euromaat ovat olleet osin erimielisiä siitä, suhtaudutaanko talouskriisin kurittamaan Kreikkaan jo liian ankarasti. Erityisesti Ranskan ja Saksan levenevä näkemyskuilu Kreikan tilanteen hoidosta on kirvoittanut huolta Euroopan yhtenäisyyden tulevaisuudesta yleisemmin.
Twitterissä Kreikan velkojia ja EU:ta kritisoivien mielipiteet sanoi jakavansa myös talousnobelisti Paul Krugman. Yhdysvaltalainen taloustieteilijä kommentoi New York Times -lehden blogissaan, että Kreikalle esitetty vaatimuslista on "hullun hommaa", vie Kreikalta toivon helpotuksesta ja on vastoin kansallista suvereniteettia.
Rantalan mukaan esitys on "iso ja karvas", mutta välttämätön, jotta Kreikan talous saadaan toimimaan paremmin.
– Esimerkiksi eläkejärjestelmästä ei vaadita muita uudistuksia kuin että se olisi jollain tavalla linjassa talouden kantokyvyn kanssa. Aiemmin Kreikan eläkejärjestelmä on ollut antelias, mutta siihen ei nyt kerta kaikkiaan ole varaa, kun maan talous on romahtanut.