Egypti, Etiopia ja Sudan käyvät parhaillaan Afrikan unionin johdolla ratkaisevina pidettyjä neuvotteluita Niilin vesien kohtalonkysymyksestä.
Vuosia kestäneiden ja vaikeutensa vuoksi "kiduttaviksikin" kuvattujen neuvotteluiden taustalla on Etiopian patohanke. Etiopia on rakennuttamassa Niilille noin neljän miljardin euron arvoista patoa, jonka Egypti pelkää uhkaavan vesivarojaan.
Samalla kello tikittää neuvotteluissa yhä vaativammin. Egypti on halunnut saada sopimuksen aikaan ennen padon täyttämisen aloittamista.
– Etiopia on taas ilmoittanut ryhtyvänsä täyttämään patoallasta heinäkuussa, joten aika yhteisymmärryksen rakentamiseksi käy vähiin. Maiden on pelätty ajautuvan sotilaalliseen konfliktiin kiistan takia, sanoo STT:lle Pohjois-Afrikkaan perehtynyt yhteiskuntatieteilijä ja Egyptissä asunut vapaa tutkija Annmarie Kiiskinen.
"Ilman Niiliä Egyptiä ei ole"
Egyptille Niilin vedet ovat niin tärkeät, että voidaan puhua jopa elämän ja kuoleman kysymyksestä. Maan vesivarannoista noin 90 prosenttia tulee Niilistä.
Etiopian pato on valmistumassa Sinisen-Niilin yläjuoksulle, mistä valtaosa Egyptin vedestä virtaa. Egypti on pelännyt etenkin sitä, että jos patoon pumpataan vettä liian nopeasti, tulee se aiheuttamaan jo valmiiksi kuivuudesta kärsivässä maassa vesikriisin.
Egyptin mukaan Etiopian patohanke uhkaa vaikuttaa jopa kymmenien miljoonien egyptiläisten toimeentuloon ja ruoan tuotantoon.
– Egyptille Niilin vesikysymys on elintärkeä, ja myös osa Egyptin kansallista turvallisuutta. Padon täyttäminen tavoiteaikataulussa kolmessa vuodessa loisi taloudellisen ja ekologisen katastrofin riskin erityisesti Egyptille ja myös Sudanille, sanoo Kiiskinen.
Myös Egyptin ulkoministeri on kuvannut asiaa "elämän ja kuoleman kysymykseksi".
– Egyptille kysymys Niilistä on elämän ja kuoleman kysymys. En usko, että kukaan on sitä mieltä, että Etiopian kehityksen tulisi tapahtua egyptiläisten elämän kustannuksella, sanoi Egyptin ulkoministeri Sameh Shoukry syyskuussa antamassaan haastattelussa al-Monitor-verkkolehdelle.