Hallituksen esitys laajoista pakkotesteistä rajoilla poiki kiivaan keskustelun eduskunnassa tiistaina. Konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) arvosteli voimakkaasti Suomen ylikireää perusoikeuksien tulkintaa.
Zyskowicz nosti asian esiin eduskunnan lähetekeskustelussa hallituksen uudesta rajalaista, jonka tarkoitus on mahdollistaa laajat "pakkotestit". Zyskowiczin mukaan hallitus ja sen virkamiehet ovat sählänneet "tämän asian kanssa kuukausikaupalla", mutta tämä ei ole koko totuus, vaan "ongelman ytimessä on Suomen liian kireä perustuslaki- ja perusoikeustulkinta".
"Sehän tätä uudistusta on varsinaisesti jarruttanut", Zyskowicz sanoi.
Lain työstäminen on kestänyt kuukausia
Zyskowiczin mukaan jokainen ymmärtää, että asian kanssa ollaan nyt valtavasti myöhässä. Kokoomuskonkari ihmettelee, että lain työstäminen on kestänyt kuukausia ja se sisältää peräti 11 sivua perustuslaki- ja perusoikeuspohdintaa, vaikka kyse on vain päätöstoimivallan täsmentämisestä.
”Tämä on sairasta”, Zyskowicz sanoi eduskunnassa.
Perustuslain tiukkaa tulkintaa usein aiemminkin arvostellut Zyskowicz toteaa jatkavansa "yhden miehen sotaansa nykyisiä ylikireitä perusoikeustulkintoja vastaan”. Zyskowicz arvelee, että kireää tulkintaa pidetään hyvänä yli puoluerajojen ja toivoo, että rajalaki herättäisi muutkin huomaamaan, mihin Suomen ylikireä perusoikeustulkinta käytännössä johtaa.
Tulkinta on Zyskowiczin mukaan ylikireää
Zyskowicz kysyy, miksi vaakakuppiin ei aseteta niiden ihmisten perusoikeuksia, jotka kärsivät, kun koronaa on tullut rajan yli Suomeen. Hän huomauttaa, että sadat ihmiset ovat sairastuneet niiden kuukausien aikana, kun on "sählätty tätä asiaa". Zyskowicz ihmettelee, miten muissa maissa asia on saatu kuntoon, mutta Suomessa ei.
Konkari laskee, että Marinin hallitus on antanut noin 30 perustuslain vastaista esitystä, mutta se ei ole hallituksen tai virkamiesten vika, vaan ylikireiden tulkintojen vika. Kyse on Zyskowiczin mukaan perustuslain tulkinnasta.
Aki Lindén Zyskowiczin linjoilla
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) entinen toimitusjohtaja, kansanedustaja Aki Lindén (sd) kiitti Zyskowiczin puheenvuoroa, johon hän halusi yhtyä lukuun ottamatta hallituksen sähläämisen kritisointia. Ennen kaikkea Lindén kehui Zyskowiczin perusoikeuspunnintaa. Hän totesi luulleensa, että nykylain 16. pykälä tarkoittaa juuri sitä, mitä se nyt muutetaan tarkoittamaan.
Myös perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) totesi, että pakkotestit mahdollistava pykälä on jo ollut nykylaissa, mutta sitä ei ole käytetty ja osin siksi rajakontrolli on vuotanut. Hän ihmetteli tässä valossa, miksi lain valmistelu on kestänyt niin kauan.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok) olisi toivonut, että esityksessä kiinnitetään huomiota siihen, että ennakkotestin avulla voisi välttyä pakkotestiltä rajalla. Hän huomauttaa, että resurssit eivät riitä kaikkien matkustajien testaamiseen.
Myös kansanedustaja Ari Koponen (ps) kiinnitti huomiota siihen, miksi laki ei huomioi pakkotestistä vapautumista ennakkotestin tai muun todistuksen perusteella.
Tähän lakimuutos puuttuu
Hallituksen lakiesityksen tuoma muutos ei ole suuri, sillä jo voimassa olevan tartuntatautilain mukaan aluehallintovirasto voi päättää pakollisista terveystarkastuksista, jos se on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä. Lakipykälän käytännön tulkinta on kuitenkin osoittautunut hankalaksi "perustelujen ristiriitaisuuksien vuoksi", joten aluehallintovirastot eivät juuri ole tehneet päätöksiä pakollisista terveystarkastuksista, jotka näin korona-aikana tarkoittavat ennen kaikkea pakollisia koronatestejä.
Hallituksen esityksen mukaan aluehallintovirastojen ja tartuntatautilääkärien pakkotestipäätöksille on tarve, sillä nykyisin testaaminen on perustunut vapaaehtoisuuteen ja maahantulijoiden osallistuminen testeihin on "vaihdellut paikasta riippuen, eikä viruksen leviämistä ole voitu tehokkaasti näillä toimilla ennaltaehkäistä".
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) totesi eduskunnassa olevan selvää, että tiukempaa rajasääntelyä tarvitaan.
Kiurun mukaan aiemmin on ollut epäselvyyttä siitä, voiko aluehallintovirasto tehdä päätöksiä koskien useampaa henkilöä kerrallaan ja siksi lakiin täsmennetään, että päätös voi kohdistua sekä yksittäiseen, mutta jatkossa myös useampaan henkilöön kerrallaan.
Lisäksi kunnan ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voisi jatkossa tehdä yksittäistä henkilöä koskevan päätöksen pakollisesta terveystarkastuksesta, mikä ennen ei ole ollut mahdollista, Kiuru kertoi. Nykyisin oikeus on vain aluehallintovirastolla.
Esitys pakkotesteistä sinetöitiin ylimääräisessä valtioneuvoston istunnossa perjantaina. Tie on ollut kivikkoinen, sillä yksi yritys parantaa rajaturvallisuutta tartuntatautilain muutoksilla kaatui syksyllä eduskunnan perustuslakivaliokunnan tyrmäykseen, ja työn vaikeus on Uuden Suomen tietojen mukaan turhauttanut hallituksen sisälläkin loppuun asti.
Kiuru: "Tukka meinasi lähteä päästä"
Kiuru totesi, että hän itse olisi ollut jo elokuussa valmis "tosi koviin toimenpiteisiin", mutta silloin eduskuntakeskustelun sävy oli toinen.
"Tämä kertoo siitä, että Suomessa on myös opittu tämän pandemian hoidosta."
Kiuru kertoi, että pioneerina asia oli aika vaikea tuoda esille elokuussa.
”Muistatte, miten tukka meinasi lähteä päästä. Sen verran kova oli keskustelu”, Kiuru sanoi ja totesi olevansa tyytyväinen siihen, että perusoikeusasiantuntijat ottavat nyt julkisesti kantaa siihen, mitä perusoikeutta asiassa suojellaan.
Kiuru on tyytyväinen myös eduskunnan yksimielisyyteen siitä, että matkustajavolyymit on saatava rajoilla alas. Hänen mukaansa volyymin merkittävästä laskemisesta ei aiemmin ollut eduskunnassa yksimielisyyttä, mutta nyt siitä on.