Eduskunnassa heräsi huoli kolmessa viikossa valmistuvan Nato-selonteon onnistumisesta – ”Tässä on nyt monta palloa ilmassa turvallisuuspoliittisesti”

Eduskunnan kyselytunnilla puitiin tänään laajasti eri ulko- ja turvallispolitiikan kysymyksiä.

Oman osansa sai myös tuleva ajankohtaisselonteko, joka keskittyy muun muassa mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, Venäjän aiheuttamiin kyber- ja hybridiuhkiin, huoltovarmuuteen ja yhteistyökuvioihin niin Ruotsin, Yhdysvaltojen kuin Iso-Britannian kanssa.

Samaan aikaan hallitus pyrkii parantamaan esimerkiksi valmiuslakia ja rajaturvallisuuteen vaikuttavaa lainsäädäntöä, jotta esimerkiksi hybridioperaatiot maahanmuuttajia hyväksikäyttämällä voidaan estää.

Moniulotteinen kokonaisuus herätti jo huolta siitä, osataanko selonteossa keskittyä Nato-jäsenyyteen, joka on nyt mahdollisista suurista muutoksista keskeisin.

– Tässä on nyt monta palloa ilmassa turvallisuuspoliittisesti. Viime päivinä on hieman ollut ilmassa sellaista tästä selonteosta, jonka ydintarkoitus oli kerätä plussia ja miinuksia tästä Nato-ratkaisusta, että nyt sinne tuleekin kaikki mahdolliset asiat. Voiko ulkoministeri nyt varmistaa ja vakuuttaa eduskunnalle, että siinä kuitenkin pysytään asiassa: Nato-ratkaisussa, sen hyödyissä ja kenties haitoissa, kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen kysyi.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vakuutti, että tuleva ajankohtaisselonteko keskittyy erityisesti mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, mutta muitakin näkökulmia on huomioitava.

– Valitettavasti olemme tilanteessa, jossa joudumme katsomaan turvallisuutta hyvin monesta perspektiivistä: huoltovarmuudesta sekä energiahuollosta. Näitäkään kysymyksiä ja keskusteluja ei voi välttää, Haavisto totesi.

– Totta kai Nato-kysymys ja suhteen kehittäminen Natoon ovat siinä fokuksessa. Selontekoa täällä eduskunnassa ymmärtääkseni sitten käsitellään ulkoasiainvaliokunnassa, joka kerää nämä muut elementit siihen, mutta varmasti osaa sitten fokusoitua niihin tärkeisiin elementteihin, joita tässä turvallisuuden kannalta nähdään. Tämä on se tämänhetkinen prosessikuvaus, Haavisto jatkoi.

Kolmessa viikossa valmista

Haavisto kertoi, että hänen johtamansa koordinaatioryhmä on jo aloittanut selonteon valmistelun ja sen pitäisi olla valmis kolmen viikon kuluttua.

– Sitten huhtikuun alussa tämä tuotos, aika tiivis sellainen, tullaan antamaan eduskunnalle, ja sen jälkeen valiokunnilla on mahdollisuus käydä näistä teemoista keskustelua. Tämä on tärkeää keskustelua, ja on tärkeää, että siinä on eduskunta mukana, ulkoministeri sanoi.

Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen muistutti keskustelun aikana Ylen tekemästä kyselystä, jossa yli 60 prosenttia vastaajista kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Tämä on historiallista ja selkeä, kirkas viesti. Kysyn: mitä ajatuksia tämä on herättänyt hallituksen piirissä, Pelkonen kysyi.

– On aivan selvä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt paitsi huolta suomalaisissa myöskin ajatuksen siitä, miten meidän puolustuksemme vastaavassa tilanteessa toimisi. Ja myöskin kysymyksen siitä, että jos asevalikoimaan lisätään vaarallisia kemiallisia aseita tai ydinaseita, mitä se merkitsisi sellaisen maan turvallisuudelle, joka joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Tämä on hyvää ja tärkeää keskustelua, jota Suomessa nyt käydään, ulkoministeri Haavisto vastasi ja sanoi samalla selonteon valmistuvan huhtikuun alussa.