Hallitus tuo eduskuntaan huhtikuun alussa selonteon, joka keskittyy Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden hyötyihin ja haittoihin. Selonteko keskittyy myös moniin muihin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin, joista eduskunta kävi tänään kyselytunnilla vilkasta väittelyä.
Eduskunnan kyselytunnilla puitiin tänään laajasti eri ulko- ja turvallispolitiikan kysymyksiä.
Oman osansa sai myös tuleva ajankohtaisselonteko, joka keskittyy muun muassa mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, Venäjän aiheuttamiin kyber- ja hybridiuhkiin, huoltovarmuuteen ja yhteistyökuvioihin niin Ruotsin, Yhdysvaltojen kuin Iso-Britannian kanssa.
Samaan aikaan hallitus pyrkii parantamaan esimerkiksi valmiuslakia ja rajaturvallisuuteen vaikuttavaa lainsäädäntöä, jotta esimerkiksi hybridioperaatiot maahanmuuttajia hyväksikäyttämällä voidaan estää.
Moniulotteinen kokonaisuus herätti jo huolta siitä, osataanko selonteossa keskittyä Nato-jäsenyyteen, joka on nyt mahdollisista suurista muutoksista keskeisin.
– Tässä on nyt monta palloa ilmassa turvallisuuspoliittisesti. Viime päivinä on hieman ollut ilmassa sellaista tästä selonteosta, jonka ydintarkoitus oli kerätä plussia ja miinuksia tästä Nato-ratkaisusta, että nyt sinne tuleekin kaikki mahdolliset asiat. Voiko ulkoministeri nyt varmistaa ja vakuuttaa eduskunnalle, että siinä kuitenkin pysytään asiassa: Nato-ratkaisussa, sen hyödyissä ja kenties haitoissa, kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen kysyi.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vakuutti, että tuleva ajankohtaisselonteko keskittyy erityisesti mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, mutta muitakin näkökulmia on huomioitava.
– Valitettavasti olemme tilanteessa, jossa joudumme katsomaan turvallisuutta hyvin monesta perspektiivistä: huoltovarmuudesta sekä energiahuollosta. Näitäkään kysymyksiä ja keskusteluja ei voi välttää, Haavisto totesi.