Pääministeri Sanna Marin piti hetki sitten mediatilaisuuden, jossa hän vastasi nopeasti suomalaismedioiden kysymyksiin. Marin ei sulje pois mahdollisuutta, jossa Suomen ratkaisu Nato-jäsenyyden hakemisesta voitaisiin tehdä nopeutetusti.
Pääministeri Sanna Marin on ollut tänään keskiviikkona vierailulla Tukholmassa, missä hän on käynyt keskustelua sekä Suomen että Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittisista askeleista yhdessä pääministerikollegansa Magdalena Anderssonin kanssa.
Lue myös: Hallitus julkaisi Nato-selonteon – tämän ministerit kertoivat
Esillä oli maiden mahdolliset Nato-jäsenhakemukset. Marinin mukaan kaksikko keskusteli "konkreettisella tasolla" prosesseista, kuten Suomessa tänään julkaistusta Valtioneuvoston selonteosta, sekä niiden aikatauluista.
– Keskustelimme erityisesti aikataulukysymyksistä ja siitä, kuinka tärkeää olisi, että Suomi ja Ruotsi kulkisivat tässä asiassa yhteen samaan suuntaan ja mahdollisimman samassa aikataulussa, Marin totesi medioille.
– Mitään ehdotonta vaatimusta siitä, että Suomi ja Ruotsi tekisi päätöksen samanaikaisesti, ei ole – olisi suotavaa, että olisimme yhdentahtisia ja kulkisimme samaan suuntaan, Marin totesi viitaten Suomen ja Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.
Lue myös nämä artikkelit:
Hallitus julkaisi Nato-selonteon – tämän ministerit kertoivat
Jos Suomi hakisi Natoon, miten Venäjä reagoisi? Näin uhkia listataan historiallisessa selonteossa
"Ruotsissa vastaava prosessi on olemassa"
Marinin mukaan Suomessa prosessi etenee nopeasti, ja hänen mukaansa Suomessa pyritään tekemään arvio ja johtopäätökset muuttuneesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.
Marinin mukaan Ruotsissa on pantu merkille mutta myös tiedostettu, miten nopealla aikataululla Suomessa asiassa halutaan edetä.
– Suomessa puhumme ennemmin viikoista kuin kuukausista. Ja Ruotsissa vastaavaa keskustelua käydään ja vastaava prosessi on olemassa. Nähtäväksi tietenkin jää, missä tahdissa maat eteepäin kulkevat.
– Kävimme keskustelua siitä, miten voisimme yhteensovittaa maidemme prosesseja.
Marin ei kuitenkaan ota kantaa siihen, millaisella aikataululla Ruotsissa Nato-keskustelua käydään ja millaisessa aikataulussa Nato-prosessi etenee. Hänen mukaansa kumpikaan maa ei ole hoputtamassa toinen toisiaan.
Marinin mukaan sekä Ruotsi että Suomi katsovat, että maiden välinen tiivis keskusteluyhteys on tärkeä.
– Kumpikin maa tekee omista lähtökohdistaan päätökset.
Päätöksiä on mahdollista tehdä nopeasti
Marinin mukaan tänään julkaistu Valtioneuvoston selonteko antaa hyvän perustan Suomen päätöksenteolle. Hän korostaa keskusteluyhteyttä, joka on muun muassa hallituksen, presidentti Sauli Niinistön kuin eduskuntapuolueidenkin välillä.
– Olemme jo tietenkin siinä prosessissa, että päätöksiä voidaan tehdä. Mielestäni päätöksentekokykyä on, Marin sanoo.
– Suomessa kaikki keskeiset tahot ovat nyt niissä pöydissä, joissa asioista on mahdollista päättää. Meillä on kykyä tehdä ratkaisuja nopeastikin tarpeen niin vaatiessa, Marin totesi.
Marin antoi ymmärtää infotilaisuudessa, että ei sulje pois mahdollisuutta, jossa Suomen ratkaisu Nato-jäsenyyden hakemisesta voitaisiin tehdä kesken eduskuntakäsittelyn.
– On teoriassa mahdollista, että meidän ei tarvitse odottaa yhden prosessin päättymistä ennen kuin voisimme käynnistää toisen, eli antaa esimerkiksi toisen selonteon tai tiedoksiannon eduskunnalle.
Pääministerin mukaan puolueiden välinen ja sisäinen keskustelu on kuitenkin tärkeää. Hänen mukaansa keskustelulle ja puolueiden tekemille johtopäätöksille on annettava tilaa.
— Kun ja jos ratkaisuja tehdään, niin tietenkin on tärkeää, että kaikki tahot niihin mahdollisen yhteisesti sitoutuvat.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Historiallinen selonteko julki
Suomen ja laajemmin koko Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä tapahtui iso muutos sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan.
Venäjä on myös ilmaissut ryhtyvänsä tarkemmin määrittelemättömiin toimenpiteisiin, mikäli Suomi tai Ruotsi liittyvät Natoon.
Eduskunnalle annettava ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta käsittelee Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.
— Eduskunnan valiokunnat saavat kaiken sen tiedon, minkä he tarvitsevat ja haluavat, ja saavat varmasti hyvin suoriakin arvioita erilaisista vaikuttamisen mahdollisuuksista – kaikenlaista tietoa, mitä emme voi julkisuuteen kertoa, esimerkiksi Suomen varautumisesta hyvin konkreettisella tasolla, Marin totesi Tukholmassa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
11:17