janne.ahjopalo@mtv.fi
Suojelupoliisin päällikkö muistuttaa, että kiinalaiset laitevalmistajat ovat tarvittaessa velvoitettuja välittämään tietoja länsimaista Kiinalle.
Kotkaniemi-foorumissa Luumäellä torstaina puhunut suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari pitää Suomen suurimpina turvallisuusuhkina Venäjää ja Kiinaa.
Pelttari totesi, että vaikka ulkomaiset investoinnit Suomeen ovatkin tervetulleita, voi takana olla muitakin kuin taloudellisia intressejä.
– Yrityskaupat voivat avata mahdollisuuden kriittisen infran laittomalle tiedustelulle, vaikuttamiselle tai häiritsemiselle. Tiedustelu voi myös suuntautua yrityksen alihankkijaan tai toimittajaan.
Venäjän lisäksi Suomi kiinnostaa Kiinaa. Kiinan Suomeen kohdistama tiedustelu jatkuu Pelttarin mukaan aktiivisena sekä henkilötiedusteluna että kybervakoiluyrityksinä.
– Tiedustelun kohteena ovat esimerkiksi huipputeknologia, arktinen alue ja poliittinen päätöksenteko.
Suojelupoliisi on kiinnittänyt huomiota siihen, että vientivalvonnan alaista teknologista osaamista pyritään siirtämään Suomesta Kiinaan yritysostojen ja tutkimusyhteistyön avulla.
– Kiinan asevoimien tai Kiinan kansallisen puolustuksen, tieteen, teknologian ja teollisuuden alaisuudessa on Kiinassa kymmeniä yliopistoja. Niistä tulevia tutkijoita on myös Suomessa. Yhteistyö kiinalaisten korkeakoulujen kanssa on välttämätöntä Suomelle, mutta riskit on hyvä tiedostaa, sanoo Pelttari.
10:32
Kun Kiinasta hankitaan Suomeen teknologiaa, tulisi suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan Suomessa olla tarkkana.
– Kun kiinalaista informaatioteknologiaa hankitaan, on riskiarvioissa olennaista arvioida laitteilla käsiteltävän tiedon luottamuksellisuutta.
Kiinalaisella laitevalmistajalla on velvoite tarvittaessa auttaa Kiinan tiedustelupalveluita, joiden tehtäviin kuuluu länsimaihin kohdistuva kybervakoilu.
– Esimerkiksi uusien hyvinvointialueiden on tiedostettava tämä riski laite- ja tietojärjestelmähankinnoissaan.
Pelttarin mielestä Suomessa pitää nykyistä tehokkaammat keinot vastata vieraan valtion kyberuhkiin.
– Digitalisoituminen on kiihtynyt, eikä Suomen lainsäädäntö ole pysynyt täysin ajan tasalla. Kybertiedustelussa toimivaltuuksien on oltava tehokkaita, eivätkä niiden käyttömahdollisuudet saa riippua esimerkiksi vastustajan valitsemasta laitteesta tai sovelluksesta.