Helpolta kuulostava päätös digilehtien arvonlisäveron alennuksesta on jumittunut EU:ssa.
Suomalainen media-ala on vaatinut digilehtien arvonlisäveron alennusta jo pitkään, jotta painotuotteet ja sähköiset julkaisut saataisiin samalle viivalle.
Suomi ei ole kuitenkaan voinut laskea veroa ennen kuin EU tekee sen mahdolliseksi. Ratkaisua odotettiin vihdoin perjantaina EU:n talousministerikokouksesta, mutta sopua ei syntynyt.
Tsekki vastustaa veroalea
Sähköisten julkaisujen arvonlisävero on tällä hetkellä Suomessa 24 prosenttia, kun painettujen julkaisujen verokanta on 10 prosenttia. EU-komissio on ehdottanut, että jäsenmaat voisivat laskea sähköisten julkaisujen verotuksen samalle tasolle painotuotteiden kanssa.
Tshekki vastustaa alennusta tiettävästi sen takia, että maa ajaa samaan aikaan toista arvonlisäverotukseen liittyvää uudistusta. Sen mukaan EU-maat saisivat ottaa tilapäisesti ja rajatusti käyttöön yleisen käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden. Uudistus tarkoittaisi sitä, että ostaja tilittäisi arvonlisäveron valtiolle, kun nykyisin sen tilittää yleensä myyjä.
Käännettyä arvonlisäveroa pidetään yhtenä tapana välttää veropetoksia. Suomi on suhtautunut ehdotukseen epäillen, ja se estäisi veropetoksia ennemmin muilla tavoin.
Hallitus valmis laskuun
Media-alan yhteisen etujärjestön Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg toivoo, että EU pääsisi yksimielisyyteen mahdollisimman pian.
– Alennuksella olisi iso merkitys media-alan tulevaisuudelle. Rahallinen merkitys on tällä hetkellä vielä pieni, mutta se vauhdittaisi median digitalisoitumista, Holmberg sanoo.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallitus on valmis laskemaan digilehtien arvonlisäveroa. Päätöstä odotetaan syksyn budjettiriihestä.
Orpo on itse esittänyt, että alv painuisi 24 prosentista 10 prosenttiin ensi vuoden alusta.
Hän toivoo, että EU-tasolla päästäisiin sopuun jo heinäkuun ministerikokouksessa.
– Olen pettynyt siitä, että asia ei ratkennut, vaikka se oli niin lähellä.