Suomi voi hyötyä G7-maiden esittämästä minimiverokannasta – hillitsisi suuryritysten verosuunnittelua

– Kun veronkiertoon on pyritty puuttumaan, nämä yhtiöt pyrkivät toisinaan aika aggressiivisestikin hyödyntämään veroasteeltaan matalampia maita. Kyllä minun mielestäni tässä on kysymys race to the bottomin kahlitsemisesta. Jos lyödään pohja viiteentoista, ei ole nollaan menemistä, Lindgren sanoo.

Minimiverokannan asettaminen ei ole kuitenkaan Lindgrenin mukaan läpihuutojuttu, sillä tavoitteen saavuttaminen vaatii G20-maiden hyväksynnän. Ryhmään kuuluu maailman 19 rikkainta maata ja EU, jonka mailla on verosuvereniteetti, eli miniverokannan luominen vaatii kaikkien EU-maiden hyväksynnän.

EU:n sisällä 15 prosentin vero voi herättää myös vastustusta, sillä EU-maista esimerkiksi Irlanti ja Kypros ovat houkutelleet yrityksiä tätä matalammalla yritysverotuksella. Esimerkiksi Irlannin yritysverokanta on tällä hetkellä 12,5 prosenttia. Alhainen yritysvero on tuonut saarelle suurten it-jättien pääkonttoreita.

Kysymysmerkki on myös se, miten esimerkiksi G7-foorumin ulkopuoliset Venäjä ja Kiina suhtautuvat ajatukseen.

– Nämä ovat hyvin monimutkaisia kysymyksiä, eikä vielä voi sanoa varmaksi sitä, että vero saadaan aikaiseksi.

Globaali vaikutus kymmeniä miljardeja

Isomaan mukaan OECD on arvioinut, että minimiverokanta voi lisätä yhteisöveron tuottoa globaalisti 50–80 miljardin dollarin edestä. Hänen mukaansa on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että Suomi laatii omat kansalliset laskelmat eikä nojaa vain ulkopuolisiin arvioihin.

– Suomi on vientiin nojaava pieni talous, ja monesti kansainvälisiä verotuksen uudistuksia tehdään isojen, väkirikkaiden valtioiden näkökulmasta, Isomaa perustelee.

Valtiovarainministeriö on laskenut OECD:n oman työkalun perusteella, että pelkkä siirtyminen 15 prosentin globaaliin minimiverotukseen tarkoittaisi Suomen kassaan suoraan vähintään 113 miljoonan euron lisätuloja.

Isomaan mukaan vaikutukset Suomeen eivät välttämättä ole suuria, sillä Suomi ei ole ollut aggressiivinen verokilpailija.

– Tämä ei välttämättä lisää merkittävästi verotuottoja lyhyellä aikavälillä, ja mahdollisia heijastusvaikutuksia on vaikea arvioida. Voiko tämä lisätä Suomen houkuttelevuutta investointipaikkana vai investoivatko suuret yritykset vastedes mieluummin omaan valtioonsa? Isomaa pohtii.

Suomalaiset yritykset eivät ole juuri olleet hänen tietojensa mukaan asiasta huolestuneita. Ennen kaikkea yritykset ovat pohtineet, lisääkö uudistus jotenkin hallinnollista taakkaa tai voiko se johtaa veroriitoihin.

Yritysveroa kutsutaan Suomessa yhteisöveroksi. Se on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, jonka määrä on Suomessa 20 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta.