Suomi voi hyötyä tuoreesta ehdotuksesta minimiyritysveroksi, mutta Suomen kannattaa selvittää asia itse, eikä nojata vain kansainvälisiin arvioihin.
Näin arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) verojohtaja Anita Isomaa sen jälkeen, kun G7-maiden valtiovarainministerit ilmoittivat tänään päässeensä sopuun maailmanlaajuisesta yritysverominimistä. Ehdotuksen mukaan maat sitoutuisivat vähintään 15 prosentin yritysveroon.
– Tämä minimivero on oikeastaan viimeinen osa jo vuodesta 2013 jatkunutta kansainvälistä veroyhteistyötä, jonka tavoitteena on ollut estää voitonsiirto matalan verotuksen valtioihin, Isomaa sanoo.
Maailmanlaajuinen yritysverosopimus tarkoittaisi myös sitä, että maailman suurimpia yrityksiä voitaisiin verottaa sen mukaan, missä maassa ne ovat liikevaihtonsa tehneet, eikä vain sen mukaan, missä ne ovat kirjoilla. Toimien taustalla on Isomaan mukaan ollut valtioiden halu vastata aggressiiviseen verosuunnitteluun. Sen puitteissa on parannettu veroviranomaisten tiedonvaihtoa.
Minimiverokannan taustalla olisi Isomaan mukaan yhteistyöjärjestö OECD:n valmistelema mekanismi, jonka käyttöönotosta ja verokannasta poliitikot ovat voineet päättää.
– Jos yritys maksaa jossain toimintavaltiossa vähemmän veroa kuin kotimaassaan, yrityksen kotivaltio saa verottaa miniveron ja matalan veron välisen erotuksen, Isomaa sanoo.
Keskimäärin maailman yritysverot ovat merkittävästi pienentyneet edellisten vuosikymmenten aikana. Washingtonissa toimiva ajatushautomo Tax Foundationin mukaan maailman keskimääräinen yritysverokanta oli vuonna noin 24 prosenttia, kun vuonna 1980 se oli 40 prosenttia.