Riidassa temperamenttierot näkyvät: yksi räiskyy ja räjähtelee, toinen silottelee ja painaa tunteitaan villasella. Suhde voi toimia, vaikka yksi olisi räiskyvän riehakas, toinen ei.
Hyvä riitelijä ei kilju kasvot punaisina. Päin vastoin: taitava riitelijä tulee kuulluksi, mutta näyttää siltä, ettei riitelisi. Toimittaja ja deittivalmentaja Mia Halonen uskoo, että kaikilla on riitelyn saralla opettelemista.
– Riitely on merkki siitä, että ihmissuhteessa jommastakummasta tai kummastakin tuntuu, ettei tule kuulluksi ja nähdyksi, Halonen kuvaa.
Riidassa temperamenttierot näkyvät: yksi räiskyy ja räjähtelee, toinen silottelee ja painaa tunteitaan villasella. Ujo tai arka voi unohtaa itsensä ja tarpeensa, kunhan hänen ei tarvitse rähistä kenenkään kanssa. Suhde voi toimia, vaikka yksi olisi räiskyvän riehakas, toinen ei.
– Jos suhteessa kummatkin ovat vahvoja ihmisiä, se voi olla ilotulitusihmiselle hyvin helpottavaa. Hän tuntee, että saa olla niin temperamenttinen kuin on, eikä toinen ota sitä niin vakavasti. Toinen tasapainottaa tilannetta, Halonen kuvaa.
– Ei kummankin tarvitse olla samanlaisia. Ennemminkin tietynlainen yhteensopivuus on "se juttu". Ihmisten täytyisi haluta samanlaista elämää. Usein on niin, että ihminen, joka on riidanhaluinen tai kärkäs, hakee sellaisen puolison, joka on kovin joustava. Jopa liiankin.
