Cannesiin valittu suomalaisdokumentti tarkastelee ilmastonmuutosta tavallisten ihmisten kautta – "He eivät pääse pakoon ilmastoituihin huoneisiin"

Cannesin elokuvajuhlille valittu suomalaisdokumentti paljastaa ilmastonmuutoksen serurauksia Intiassa 2:09

Invisible Demons - Tuhon merkit -dokumenttielokuva kuvaa talouskasvun, saasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Intian Delhissä asuvien ihmisten elämässä. Se on ensimmäinen suomalaisdokumentti, joka on valittiin Cannesin elokuvajuhlille. Elokuva on lähdössä maailmanlaajuiseen levitykseen. 

Intian Delhissä ihmiset hengittävät myrkyllistä ilmaa, ennennäkemättömät helleaallot koettelevat kaupunkia, rajut tulvat peittävät kadut. Ilmastonmuutos on jo todellisuutta. Invisible demons - Tuhon merkit -dokumentti kertoo muutoksesta tavallisten ihmisten kautta. 

– Elokuva tekijä Rahul Jain haastatteli lähes sataa ihmistä, myös tutkijoita ja poliitikkoja, mutta päätyi siihen, että ne, jotka eniten tulevat kärsimään ilmastonmuutoksesta ja jotka näkevät läpi, mitä tapahtuu, ovat ihmiset, jotka elävät keskellä sitä kuumuutta ja ilmansaastetta ja joutuvat hengittämään sitä. He eivät pääse pakoon ilmastoituihin huoneisiin, eivät pääse juomaan pullotettua vettä vaan joutuvat elämään sen keskellä, kuvaa elokuva tuottaja Iikka Vehkalahti.

Viesti Intiasta koko maailmaan

Dokumentti kuvaa karun realistisesti ihmisten elämässä tapahtuneen rajun muutoksen. Elokuvan musiikki tukee tarinaa, muttei vie liikaa huomiota. 

– Vaikka siinä on yllättävän paljon, 56 minuuttia musiikkia, niin katsoja ei välttämättä koe sitä musiikkina. Kutsun sitä jonkinlaiseksi foley-musiikiksi. Kun aihe ja kuva on niin voimakas, musiikki ei toimi, jos se liikaa lähtee kuvittamaan, pohtii muusikko ja säveltäjä Kimmo Pohjonen, joka vastaa elokuvan musiikista. 

Vaikka elokuva kertoo Intiasta, sillä on maailmanlaajuinen viesti.

– Se, mitä Intiassa tapahtuu, se perussyy, usko taloudelliseen kasvuun, kehityksen tuomaan onneen, on ihan sama kaikkialla. Ilmenemismuodot ovat erilaisia eri maissa, mutta perussyy on sama. Me louhitaan luontoa tavalla, jonka seuraukset ovat nähtävissä äärimmäisinä Intiassa. Ne ovat toisissa muodoissa jossain muissa maissa, arvioi Vehkalahti.

"Emme ole missään lintukodossa"

Tarttumapintaa löytyy myös Suomesta.

– Olen yrittänyt kertoa, ettei ole hirveän kauaa siitä, kun Suomessa sanottiin, että ydinjätteet eivät ole ongelma, koska ne viedään rajan toiselle puolelle Venäjälle. Aivan kuin kansallinen raja ratkaisisi tämmöisen kysymyksen. Globaalin ilmastonmuutoksen ja pandemian osalta emme ole missään pienessä lintukodossa, jota voidaan suojella. Kyllä tämä tulee vaikuttamaan meihin ja vaikuttaa jo tällä hetkellä koko maailmassa kaikkiin maihin, huomauttaa Vehkalahti.

"Kansa seuraa, kun päättäjät eivät tee mitään"

Elokuva sai hyvän vastaanoton Cannesin elokuvajuhlilla ja lähtee maailmanlaajuiseen levitykseen. Siitä on ennakoitu seuraajaa Epämiellyttävä totuus -elokuvalle.

– Tässä oikeastaan toteutuu se, mikä maailmassa tällä hetkellä toteutuu, että kansa katsoo vierestä, kun päättäjät eivät tee mitään. Päättäjät puhuvat ja lupaavat, mutta mitään ei tapahdu. Siinä mielessä tämä oli hieno työtehtävä, että kun on aihe, jonka takana seisoo ja haluaa tukea, että keskustelua jatkettaisiin ilmastonmuutoksesta ja että jotain tapahtuisi, niin minusta tämä oli merkittävä työ, summaa Pohjonen.

Tuottaja Vehkalahti lainaa filosofi Georg Henrik von Wrightiä.

– On aikoja, jolloin filosofien ja taiteilijoiden pitää maalata tulevaisuuden kangas niin pimeäksi, että yhteiskunta ja ihmiskunta kieltäytyy menemästä sitä kohti. Tämä elokuva pyrkii juuri siihen.

Elokuvan Suomen ensi-ilta on perjantaina 26. marraskuuta.

Lue myös:

    Uusimmat