Butshan takia ei Putinia kannata oikeuteen yrittää: "Edessä olisi vain pettymystä ja turhautumista"

Vaikka syytteet ovat periaatteessa mahdollisia, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi pitää oikeudenkäyntiä Venäjän presidenttiä vastaan erittäin epätodennäköisenä. Hän siirtäisikin fokusta pois Putinista.

– Jos ajatellaan vain niin, että täytyy saada Putin tuomittavaksi ja linnaan, silloin edessä on vain pettymystä, turhautumista ja kyynisyyttä. Mutta jos ajattelemme sitä, voidaanko tekoihin paikan päällä syyllistyneitä sotilaita ja komentajia saada kiinni, sanoisin, että mahdollisuudet ovat aivan hyvät, hän arvelee.

Koskenniemi ottaa esimerkiksi Butshan kaupungin, josta on venäläisjoukkojen vetäytymisen jälkeen saatu tietoja muun muassa kadulle ammutuista siviileistä.

– Butshassa sotilaat olivat paikalla pitkään ja paikalliset oppivat tuntemaan heitä. Paikalliset tietävät hyvin, keitä siellä oli, Koskenniemi sanoo.

Venäläissotilaita voitaisiin ottaa kiinni muissa maissa

Valtioiden pitäisi lähtökohtaisesti itse asettaa syytteeseen sotarikoksista epäillyt sotilaansa. Jos näin ei tapahdu, seuraava vaihtoehto on, että epäilty otetaan kiinni hänen matkustaessaan johonkin toiseen maahan ja oikeudenkäynti järjestetään siellä, Koskenniemi kertoo.

– Heistä on mahdollisesti jätetty kansainvälinen pidätysmääräys tai toisen maan syyttäjäviranomaisilla on muuten tietoa rikosepäilyistä. He saattavat saapua jonnekin esimerkiksi turisteina ja heidät pidätetään, kun he astuvat lentokoneesta. Ei ole kovin epätavallista, että näin tapahtuu.

Lue myös: MTV Butshassa: Joukkohaudat näyttävät karun kohtalon – "Saatana tuli luoksemme Putinin hahmossa"

Koskenniemen mukaan tämä on aivan realistinen vaihtoehto venäläissotilaiden kohdalla.

– En osaa sanoa, kuinka monen pidättämiseen tämä voisi johtaa tai kuinka paljon aikaa siinä menisi. Mutta tämä on sellainen projekti, joka tässä tulevien vuosien aikana varmasti tullaan näkemään.

Hän korostaa, että ensimmäiseksi rikoksista pitäisi kuitenkin tehdä perusteellinen tutkinta.

– Sodan aikana osapuolilla on tapana välittömästi ja ilman mitään tutkimusta syyttää toisiaan. Niin todennäköinen kuin syyllinen onkin, juristina on korostettava, että asiat pitää ensin tutkia.

Kuinka pitkälle käskyketjua voitaisiin jäljittää?

Koskenniemi listaa neljä tekokategoriaa, joihin Ukrainan tapahtumat voivat sopia. Ensin ovat tavalliset sotarikokset.

– Ne kohdistuvat toiseen taistelijaan tai siviileihin varsinaisen taistelutoiminnan yhteydessä niin sanottuna toissijaisena vahinkona. Esimerkkejä ovat antautuneen sotilaan surmaaminen tai sotavankiaseman antamatta jättäminen sellaiselle, jolle se kuuluisi. Tällaiseen rikokseen Putin ei voi syyllistyä, koska hän ei ole siellä ampumassa ketään, Koskenniemi sanoo.

Lue myös: Sota-asiantuntijan huomiot Butshasta: "Vaatii tekijältä raakalaismaisuutta, ylempi johto tietoinen" – vastaavia raakuuksia paljastunee muualtakin Ukrainassa

Toisena ovat rikokset ihmisyyttä vastaan. Ne kohdistuvat nimenomaan siviileihin.

– Niissä siviilikohde on otettu sotilaallisen toiminnan kohteeksi ilman että sen ympäristössä on sotilaallisia kohteita. Näihin kuuluvat siviilien joukkosurmat tai murhat, joista varmaan on kysymys monissa näissä nyt esiin nousevissa tapauksissa.

Lue myös: EU-maat keskustelevat tänään uusista pakotteista Venäjää vastaan

Voisiko Putin syyllistyä rikoksiin ihmisyyttä vastaan?

– Siinä täytyy katsoa syy-seuraus-suhteiden ketjua. Mistä ovat tulleet käskyt tehdä sellaisia tekoja, joita on tehty? Siinä haetaan ehkä komppanian tai pataljoonan päällikköä, ehkä jotakuta vielä korkeampiarvoista upseeria tai kenraalia. Mutta pystyttäisiinkö osoittamaan, että Putinin hallinnon asiakirjoista löytyy sellaisia määräyksiä, jotka johtavat näihin tekoihin? En osaa sanoa, mutta epäilen, että se olisi hyvin vaikeaa, Koskenniemi arvelee.

Lue myös: Navalnyi: Vihaa kylväneellä venäläismedialla vastuu venäläisjoukkojen kauheuksista – "sodanlietsojia pitäisi käsitellä sotarikollisina"