Ukrainasta viime päivinä levinneet kuvat ja tiedot ovat kiihdyttäneet vaatimuksia esimerkiksi Venäjän presidentin Vladimir Putinin saattamisesta vastuuseen sotarikoksista.
Mahdollisuuksia vaikuttaa Venäjän hallinnon toimintaan kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi pitää erittäin huonoina.
– En oikein näe, miten se onnistuisi. Nythän Venäjä on heti kiistänyt kaiken ja syyttänyt amerikkalaisia ja (sotilasliitto) Natoa manipulaatiosta.
Koskenniemen mukaan tällainen kaiken kieltäminen ja vastapuolen välitön syyttäminen osoittaa, ettei Venäjä ole valmis keskustelemaan asioista. Hän näkee sen myös puolittaisena syyllisyyden tunnustamisena.
– Venäjän näkökulmasta nämä eivät ole vakavia asioita, jotka pitää tutkia. Ja jos jotain onkin tapahtunut, muut ovat sen tehneet. Näin Venäjä tavallaan astuu kokonaan ulos siitä kansainvälisestä keskustelusta, jossa nämä asiat nostetaan esiin. He ikään kuin puhuvat kokonaan toista kieltä, hän selittää.
Lue myös: Miten korona ja sota liittyvät toisiinsa? Tutkija selittää, mistä salaliittomielentilassa on kyse
Venäjän pysyvää jäsenyyttä YK:n turvallisuusneuvostossa Koskenniemi pitää ongelmallisena, vaikka korostaakin, ettei ongelma ole mitenkään uusi.
– Esimerkiksi Yhdysvallat kykeni veto-oikeutensa avulla estämään neuvoston toiminnan Vietnamin sodan aikaan. Myös tuolloisten Afrikan sotien yhteydessä joku suurvalloista oli aina sodan osapuolen kaveri ja kykeni kaatamaan päätöslauselmat, jotka uhkasivat sitä osapuolta, Koskenniemi listaa aiempia esimerkkejä neuvoston toimimattomuudesta.
Koskenniemi ei keskittyisi Venäjän erottamiseen turvallisuusneuvostosta, koska se on mahdotonta.
– Siihen tarvittaisiin YK:n peruskirjan muutos, jonka Venäjä tietysti kaataisi veto-oikeudellaan. Ylipäänsä pyrkimykset neuvoston toiminnan uudistamiseen ovat aina kaatuneet, eikä siihen nytkään kannata panostaa. Silläkin tiellä kulkeminen johtaisi vain pettymykseen ja kyynisyyteen.
