Suomeen kasvaa rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävien myötä seuraava veteraanisukupolvi, joka ei koskaan puhu asioista, pelkää Suomen rauhanturvaajaliiton vertaistukikoordinaattori Timo Ryhänen.
Suomi lähetti ensimmäiset rauhanturvaajansa 65 vuotta sitten Egyptin Sueziin.
Valtaosa rauhanturvaajista tulee takaisin vahvempina ja suurempina ihmisinä, sanoo Suomen rauhanturvaajaliiton vertaistukikoordinaattori Timo Ryhänen. Hän laskee itsensä yhdeksi näistä. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.
– Viimeisin tutkimustulos on, että niistä suomalaisista, jotka ovat olleet sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä, 3,6 prosenttia kärsii jonkinasteisesta PTSD-oireyhtymästä, Ryhänen sanoo.
PTSD tarkoittaa traumaperäistä stressihäiriötä, joka saattaa aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä ja fyysisiä oireita.
Suomesta on maailman kriisipesäkkeisiin lähtenyt yli 50 000 rauhanturvaajaa yli 30 operaatioon. 3,6 prosenttia tästä joukosta on noin 1 800 henkilöä. Tosiasia kuitenkin on, että tuo 3,6 prosenttia ei todennäköisesti sisällä kaikkia niitä, joilla ongelmia on ollut.
– Suurin osa ihmisistä ei löydä tai pääse asianmukaisen avun piiriin. Tämä tietysti huolettaa, Ryhänen toteaa.
Ukrainan sota on näkynyt vertaistukipuhelimessa
Uutiset ovat tällä hetkellä Ukrainan sodan myötä täynnä kuolleita ja itkeviä ihmisiä sekä raunioituneita kaupunkeja.
Kuvia esimerkiksi Butshasta ja Mariupolista on ollut vaikea välttää. Sotakuvasto voi tuoda rauhanturvaajien mieliin aiemmin kohdatut kauhut, sanoo vertaistukikoordinaattori Ryhänen.
– Omat kokemukset ja käsittelemättömät asiat saattavat nousta nyt uudestaan pintaan, Ryhänen uskoo.
Vanhojen asioiden mieleen tuleminen ei toki vaadi Butshan kaduilla lojuvien ruumiiden näkemistä. Kyse voi olla myös vaikkapa vain jostain hajusta, joka tunkeutui sieraimiin rauhanturvaoperaation vaikeina hetkinä.
