Hallitus kokoontuu tänään budjettiriiheen neuvottelemaan valtion ensi vuoden taloudenpidosta.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) astui median eteen yksin ennen budjettiriihen alkamista.
– Suomella on edessä suuria turvallisuuteen ja talouteen liittyviä haasteita, pääministeri aloitti.
Pian puhe kääntyi kuitenkin viimepäivien ykköspuheenaiheeseen: perussuomalaisten puolueenjohdon puheisiin.
Orpo vahvisti jo lauantaina uhkaamansa eli budjettiriihi ei pääty ennen kuin hallitus on käsitellyt perussuomalaisten puolueenjohdon viime päivinä esittämät ja kohua herättäneet puheet.
– Joudumme aloittamaan riihen sillä, millainen kielenkäyttö on hallituspuolueen edustajille sopivaa ja millainen ei ole sopivaa. Riihi ei pääty ennen kuin nämä asiat on käyty läpi.
Orpo toteaa, että "oli myönteistä", että perussuomalaisten Mauri Peltokangas pyysi anteeksi omia puheitaan.
Orpo toteaa, että on epäinhimillistä arvottaa ihmisiä.
– Siihen on puututtava ja niin me nyt teemme. Me emme tule käymään keskustelua siitä, että saako maahanmuutosta tai siihen liittyvistä asioista puhua kriittisesti. Kyllä saa. Nämä ovat asioita, joihin ihmiset odottavat poliitikoilta vastauksia. Mutta se, miten puhutaan ihmisistä, sen pitää olla inhimillistä.
Tämä budjettiriihestä tiedetään ennakkoon
Hallituspuolueet ovat jo etukäteen pohjustaneet riihtä neuvottelemalla esimerkiksi noin miljardin euron säästöpaketista.
Budjettiriiheä ovat varjostaneet myös perussuomalaisten puolueenjohdon puheet viime päivinä. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) uhkasi lauantaina, ettei riihi pääty ennen kuin perussuomalaisten puoluejohdon viimeaikaiset puheet ja heidän käyttämänsä kieli on käsitelty.
Hallituksen tarkoituksena on lisätä osakepainoa eli kasvattaa riskinottoa Valtion eläkerahastossa, mikä voisi mahdollistaa lisätuloutuksia rahastosta tulevaisuudessa. Myös viime kevään kehysriihessä hallitus haki ratkaisuja kyseisestä eläkerahastosta. Tuolloin hallitus päätti, että rahastosta otetaan kertaluonteisesti miljardi euroa vuonna 2027.
Leikkauspainetta vähentääkseen hallitus aikoo myös pienentää valtuuksia korkotukilainoihin eli ara-lainoihin, joilla rahoitetaan valtion tukemaa asuntotuotantoa. Työnantajajärjestö Rakennusteollisuus ja työntekijöitä edustava Rakennusliitto ovat varoittaneet, että päätöksellä olisi vaikutuksia talouden kasvuun, työllisyyteen, verotuloihin sekä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuteen.
Alustavasti on myös sovittu, ettei suurituloisten eläkeläisten verotusta kevennetäkään keväällä päätetyn kaltaisesti. Taustalla ovat hallituksen keväällä päättämät kevennykset esimerkiksi palkkatulojen verotukseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) leikkauslistalta on toteutumassa STT:n tietojen mukaan jossakin suuruusluokassa esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten leikkaus. Myös yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvauksista ollaan säästämässä.
Kehitysyhteistyöstä ja kuntien saamista kotoutumiskorvauksista aiotaan leikata, mutta vähemmän kuin Purra esitti. Näistä kohteista ollaan leikkaamassa yhteensä suuruusluokaltaan kymmeniä miljoonia euroja. Kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen tukia ei olla leikkaamassa.
Alustavan sovun mukaan Purran ehdotuksista eivät ole edenneet esimerkiksi Opetushallituksen lakkauttaminen tai pakolaiskiintiön pienentäminen.
Iltalehden tietojen mukaan hallituksen neuvottelemaan pakettiin sisältyy muun muassa Metsähallituksen tuloutustavoitteen nostaminen, tupakan ja muiden nikotiinituotteiden verotuksen kiristyminen ja yritystukien juustohöylääminen noin 100 miljoonalla eurolla.
Suurin yksittäinen leikkaus kohdistuu asuntorakentamisen ara-lainoihin, joista otetaan noin 350 miljoonaa euroa.