Suuria potteja on tarkoitus kerätä Valtion eläkerahastosta ja ara-lainojen leikkauksesta.
Hallitus kokoontuu maanantaina budjettiriiheen neuvottelemaan valtion ensi vuoden taloudenpidosta. Hallituspuolueet ovat jo etukäteen pohjustaneet riihtä neuvottelemalla esimerkiksi noin miljardin euron säästöpaketista. Säästöistä on alustava sopu, mutta lopullisesti ne varmistuvat budjettiriihen päätteeksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli elokuussa oman ehdotuksensa leikkauskohteista. Alustava sopu sisältää STT:n tietojen mukaan joitakin Purran listan säästökohteita, mutta moni niistä jää myös toteuttamatta. Etenkin hallituskumppanit kokoomus ja RKP ärähtivät listan sisällöstä jo tuoreeltaan.
Julkisuuteen on tihkunut alustavasta sovusta useita tietoja, jotka myös STT:n lähteet ovat vahvistaneet. Merkittäviä kokonaisuuksia ovat muutokset Valtion eläkerahastoon ja ara-lainoihin liittyen.
Nähtäväksi jää, kuinka merkittävän roolin budjettiriihessä saavat perussuomalaisten viimeaikaiset puheet maahanmuuttajista. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) uhkasi lauantaina, ettei riihi pääty ennen kuin perussuomalaisten puoluejohdon viimeaikaiset puheet ja heidän käyttämänsä kieli on käsitelty.
Riskisijoituksia eläkevaroilla
Hallituksen tarkoituksena on lisätä osakepainoa eli kasvattaa riskinottoa Valtion eläkerahastossa, mikä voisi mahdollistaa lisätuloutuksia rahastosta tulevaisuudessa. Myös viime kevään kehysriihessä hallitus haki ratkaisuja kyseisestä eläkerahastosta. Tuolloin hallitus päätti, että rahastosta otetaan kertaluonteisesti miljardi euroa vuonna 2027.
Eläkerahaston käyttö julkisen talouden tasapainottamiseksi on herättänyt paljon kritiikkiä. Muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi kevään riihen jälkeen, että varojen siirto Valtion eläkerahastosta taittaa velkaantumista vain hetkellisesti.
Työeläkevakuuttajat Tela sanoi puolestaan elokuussa, ettei työeläkerahoista voi tehdä toiveikkuuteen perustuvaa kotimaista riskirahaa.
– Eläkevarojen sijoittamista ohjaa ensisijaisesti tavoite säilyttää eläkejärjestelmän kestävyys. Lain mukaan varoja ei voi lähteä sijoittamaan muista lähtökohdista käsin, Telan lakiasiainpäällikkö Tiina Satti sanoi.
Suurituloisten eläkeläisten veronkevennys perutaan
Leikkauspainetta vähentääkseen hallitus aikoo myös pienentää valtuuksia korkotukilainoihin eli ara-lainoihin, joilla rahoitetaan valtion tukemaa asuntotuotantoa. Työnantajajärjestö Rakennusteollisuus ja työntekijöitä edustava Rakennusliitto ovat varoittaneet, että päätöksellä olisi vaikutuksia talouden kasvuun, työllisyyteen, verotuloihin sekä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuteen.
Alustavasti on myös sovittu, ettei suurituloisten eläkeläisten verotusta kevennetäkään keväällä päätetyn kaltaisesti. Taustalla ovat hallituksen keväällä päättämät kevennykset esimerkiksi palkkatulojen verotukseen.
Purran leikkauslistalta on toteutumassa STT:n tietojen mukaan jossakin suuruusluokassa esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten leikkaus. Myös yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvauksista ollaan säästämässä.
Kehitysyhteistyöstä ja kuntien saamista kotoutumiskorvauksista aiotaan leikata, mutta vähemmän kuin Purra esitti. Näistä kohteista ollaan leikkaamassa yhteensä suuruusluokaltaan kymmeniä miljoonia euroja. Kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen tukia ei olla leikkaamassa.
Alustavan sovun mukaan Purran ehdotuksista eivät ole edenneet esimerkiksi Opetushallituksen lakkauttaminen tai pakolaiskiintiön pienentäminen.