Brittimuunnos on voinut sairastuttaa kissoja ja koiria ulkomailla – voiko lemmikkini tartuttaa virusta eteenpäin? Lue vastaukset 12 kysymykseen eläinten koronaviruksesta

Kaikissa tapauksissa lemmikin omistajilla oli todettu positiivinen koronavirustartunta brittimuunnoksella.

FirstVetin mukaan kissa voi saada tartunnan helpommin kuin koira. Lisäksi koirat ovat usein oireettomia, kun taas kissoilla on havaittu hengitystie- tai ruoansulatuskanavan oireita.

FirstVet Suomen vastaava eläinlääkäri ja maajohtaja Maiju Tamminen kertoo tiedotteessa, että sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa perusterveet lemmikit ovat joutuneet sairaalahoitoon, ja heillä on ollut samanlaisia oireita kuin koronavirustautiin sairastuneilla ihmisillä.

Kaikki raportoidut lemmikit yhtä kissaa lukuunottamatta kuitenkin selvisivät taudista.

FirstVet kokosi Ruokaviraston kanssa vastauksia eniten lemmikin omistajia askarruttaviin koronaan liittyviin kysymyksiin:

1. Tarttuuko COVID-19 lemmikkieläimiin?

– Kyllä. Tämänhetkisen tiedon mukaan COVID-19 voi tarttua lemmikkieläimiin. Tartunta kuitenkin useimmiten edellyttää, että eläin on ollut läheisesti tekemisissä koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneen henkilön kanssa.

2. Onko koronavirus vaarallinen lemmikkieläimelle?

– Todennäköisesti ei. Eri eläinlajeille tehdyissä altistuskokeissa eläinten tartunnat ovat olleet joko oireettomia tai hyvin vähäoireisia.

3. Ovatko jotkin lemmikkieläimet alttiimpia tartunnalle kuin toiset?

– Kyllä. Kissat, hamsterit, kanit ja fretit voivat saada tartunnan muita eläinlajeja helpommin. Kissa voi saada samassa taloudessa asuvalta, COVID-19-tautiin sairastuneelta ihmiseltä tartunnan. Koiriin virus tarttuu huonosti.

4. Voiko kissani tai koirani tartuttaa minulle koronaviruksen?

– Tuskin. Tartunnan siirtyminen eläimestä ihmiseen on nykytiedon valossa hyvin epätodennäköistä.

5. Voinko minä tartuttaa kissalleni tai koiralleni koronaviruksen?

– Kyllä. Virustartunnan saaneet eläimet ovat tyypillisesti olleet läheisessä kontaktissa koronavirustautiin sairastuneeseen henkilöön, joten viruksen epäillään tarttuneen lemmikkiin alunperin sairastuneesta ihmisestä.

6. Jos minulla on flunssan oireita, voinko viedä lemmikkiäni hoitoon lainkaan?

– Kyllä, varovaisuutta noudattaen. Koronavirustauti tarttuu ihmisestä toiseen, ja tartunnan siirtyminen eläimestä ihmiseen on hyvin harvinaista. Riskiryhmiin kuuluvien suojelemiseksi on kuitenkin suositeltavaa, että kissoja, hamstereita, kaneja tai frettejä ei viedä hoitoon riskiryhmään kuuluville henkilöille, jos omistajalla epäillään COVID-19-tartuntaa. Koronaviruspotilaiden kissat tulisi pitää sisällä.

7. Voiko lemmikkini kantaa virusta ja tartuttaa sitä eteenpäin?

– Riippuu lemmikistä. Kissat, fretit, kanit ja hamsterit ovat koeolosuhteissa tartuttaneet virusta eteenpäin muihin eläimiin. Eläimen sairaus on usein oireeton tai vähäoireinen. Tartunnan siirtyminen eläimestä ihmiseen on hyvin epätodennäköistä mutta mahdollista.

8. Jos koirallani on flunssan oireita, voimmeko ulkoilla koirani kanssa koirapuistossa, jossa on muita koiria?

– Et. Eläimillä tunnetaan paljon erilaisia hengitystieoireita aiheuttavia viruksia ja bakteereita ja näitä tavanomaisia taudinaiheuttajia kiertää myös Suomen lemmikkieläimissä runsaasti. SARS-CoV-2-virus tarttuu kuitenkin koiriin huonosti. Jos koiralla on flunssan oireita, on kyseessä todennäköisemmin esim. kennelyskä kuin COVID-19- tauti. Kennelyskä on hyvin helposti tarttuva, joten koira on syytä pitää erossa muista koirista vielä pari viikkoa oireiden loppumisen jälkeen.

9. Voinko antaa koirani tervehtiä kotitaloutemme ulkopuolisia ihmisiä?

– Kyllä. Koirista ei ole löydetty altistuskokeissa tartuntakykyistä virusta. Nykytiedon valossa on hyvin epätodennäköistä, että koira tartuttaisi virusta eteenpäin muihin eläimiin tai ihmisiin.

10. Miten varmistan eläimeni hoidon, jos sairastun itse?

– Eläimen omistajan kannattaa joka tapauksessa aina olla varautunut omaan sairastumiseen ja suunnitella eläintensä hoito yllättävien tilanteiden varalta. Hoitojärjestelyistä kannattaa sopia etukäteen esimerkiksi sukulaisten, ystävien tai naapurin kanssa. Myös oman alueen eläinhoitolat kannattaa kartoittaa. Eläimen ruokaa on syytä pitää varastossa riittävä määrä ja mikäli eläin on pysyvällä lääkityksellä, myös riittävä lääkkeiden määrä kannattaa varmistaa.

Omistajan äkillisen ja vakavan sairastumisen varalta asunnossa olevista eläimistä voi tehdä listan, jota säilytetään esimerkiksi eteisessä näkyvällä paikalla, josta viranomaiset sen helposti havaitsevat. Eläinten lisäksi kannattaa listaan kirjata lähiomaiset sekä eläimille sovitut väliaikaishoitajat ja heidän yhteistietonsa.

Eläimen väliaikaisen hoidon järjestelyt ovat lähtökohtaisesti aina omistajan vastuulla. Mikäli eläinsuojeluviranomaiselle tulee tieto ilman hoitoa jääneistä eläimistä, pyritään niille järjestämään väliaikainen hoitopaikka mahdollisimman pian. Viranomaisen järjestämän väliaikaishoidon kustannukset koituvat aina omistajan maksettavaksi.

11. Millaisia koronaoireita lemmikilläni saattaa olla?

– Altistuskokeissa käytetyillä eläimillä ei ole havaittu oireita tai oireet ovat olleet vähäisiä, esimerkiksi lieviä hengitystieoireita ja ruokahaluttomuutta. Tämänhetkisen tiedon mukaan tartuntaa ei oireiden perusteella ole syytä epäillä muilla lemmikkieläimillä kuin kissoilla. Oireettomia tai vähäoireisia tartuntoja voi mahdollisesti esiintyä lisäksi freteillä, kaneilla sekä kultahamstereilla.

12. Jos olen saanut koronavirustartunnan, pitääkö myös lemmikkiäni pitää karanteenissa?

– Riippuu lemmikistä. COVID-19 potilaiden kissat tulisi pitää sisällä. Koiran ulkoilutarpeesta on huolehdittava myös oman karanteenin aikana, eivätkä koirat tämänhetkisen tiedon mukaan levitä tartuntaa eteenpäin. Jos lemmikkinä on kissa, fretti, kani tai hamsteri, eikä ole mahdollista saada lemmikkiä muualle hoitoon oman karanteenin ajaksi, on lemmikki pidettävä sisätiloissa ja sen vointia seurattava. Jos lemmikissä ilmenee sairauden oireita, on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin ja mainita COVID-19- altistus.