Britannian kybervakoilukeskuksen GCHQ:n pääjohtaja Jeremy Fleming varoittaa, että lännen on toimittava ripeästi, kun Kiina uhkaa ottaa haltuun maailman käyttöjärjestelmän.
– Merkittävä osa maailman teknologiajohtajuutta on idässä, ja Kiinan iso koko ja tekniikkaosaamisen paino on viemässä sitä kohti kontrolliasemaa, Fleming sanoi perjantaina suorapuheisessa esitelmässään Imperial Collegessa Lontoossa.
Fleming näkee, että lähitulevaisuudessa maailman mahdit kilpailevat parhaiden aivojen ostamisesta muotoilemaan parhaita teknologioita, joilla hallitaan maailmaa.
Kiinalla on potentiaalia ottaa haltuun ikäänkuin maailman käyttöjärjestelmä, Fleming tiivistää, viitaten useille tuttuun Applen käyttöjärjestelmäkokonaisuuteen.
Flemingin tulevaisuusnäkymällä on painoa, sillä hän johtaa Britannian kybervakoilukeskusta yhteistyössä Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian ja Uuden Seelannin vastaavien organisaatioiden kanssa.
– Lännen on havahduttava tilanteeseen, Fleming vaatii.
– On kehitettävä suvereeneja teknologioita, kuten kvanttitietokoneita sekä kryptografiaa nopeammin kuin Kiina. Kiina on tuomassa koko valtiollisen painonsa vaikuttaakseen, kontrolloidakseen ja määrätäkseen markkinoita. Kun se tekee tätä ilman läntisiä yhteiskunta-arvoja, se johtaa valtaan yksilöiden ja yritysten suhteen, Fleming toteaa.
Venäjän kyberhyökkäykset ovat mittakaavassaan tämän päivän suurimpia uhkia Britannialle, mutta maailmanlaajuisessa mielessä Kiina on paljon suurempi vaara.
– Venäjä ikäänkuin vaikuttaa säähän, mutta Kiina määrittelee ilmaston, Fleming tiivistää.
Mikä ihmeen GCHQ?
Flemingin kommentit lännen johtajuuden menettämisen uhasta Kiinalle ymmärtää paremmin taustan kautta.
Britannian kybervakoilukeskus GCHQ on osa yhteisöä, joka tunnetaan jo kylmän sodan aikaisella nimityksellä "Viisi Silmää", Five Eyes. GCHQ, eli Government Communication Headquarters – Hallituksen viestintäkeskus – oli aikanaan niin salainen, ettei sen olemassaolosta tai sijainnista saanut kertoa.
Organisaation ja sen sijainnin Britannian Cheltenhamissa paljastivat reportterit Duncan Campbell ja Mark Hosenball vuonna 1976 lontoolaisessa menovinkkilehti Time Outissa ja Hosenball karkotettiin maasta. GCHQ nousi kunnolla otsikoihin vatsa 1983, kun Neuvostoliiton vakoilijan löytymisestä organisaatiosta nousi julkinen kohu.
"Viiden Silmän" yhteistyö oli aikanaan ja on yhä signaalitiedustelutietojen keräämistä ja jakamista, joskin signaalin merkitys on vaihtunut radioaaltojen salasanomista netissä tapahtuvaan monimuotoiseen viestinvaihtoon.
Neuvostoliiton aikana kyse oli paljolti sen asevoimien ja muiden toimijoiden viestinnän purkamisesta, ja sitä varten "Silmillä" oli erilaisia havaintoasemia ympäri maailmaa.
Vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen yhteistyö tiivistyi rajusti, kun Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuusjärjestö NSA aloitti kaiken mahdollisen verkossa leviävän aineiston ja niiden lähettäjien tietojen keruun, kuten Edward Snowden myös paljasti.
Tätä nykyä GCHQ ja NSA tekevät monipolvista yhteistyötä, tiettävästi esimerkiksi PRISM-ohjelmassa, jossa NSA:n uskotaan keräävän tietoja maailman johtavista internet-yhtiöistä.
CGHQ:lla on myös The Guardian -lehden ja amerikkalaisen NBC:n mukaan lähinnä kybersodankäyntiin viittaava osasto, jossa suunnitellaan tarpeen vaatiessa tehtäviä operaatioita muun muassa vihollisen viestintäjärjestelmien sammuttamiseksi ja väärän tiedon levittämiseksi.
Lähteet mm: Reuters, Guardian