Brexit lisää Johnsonin vierailun merkitystä Nato-päätöksen alla: "Natolla ei ole olemassa väliaikaisia turvatakuita"

Suomessa on viikkojen ajan spekuloitu, voisiko Suomi saada Natolta jonkinlaiset turvatakuut niin sanotuksi "harmaaksi ajaksi", jolloin Suomi olisi jo hakenut Natoon, mutta ei vielä  olisi sotilasliiton jäsen.

Yksi ongelma vain on, että Natolla ei ole olemassa sellaista asiaa kuin väliaikaiset turvatakuut, toteaa Helsingin yliopiston valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä MTV:n Uutisaamussa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö apua voisi olla tiukan paikan tullen luvassa.

– Suuret Nato-maat pystyvät tekemään erilaisia poliittisia lupauksia. Merkittävässä asemassa ovat suuret Nato-maat, kuten Yhdysvallat, Britannia, Ranska, ehkä Saksakin, Särkkä sanoo.

Saksan erottaa mainitusta nelikosta se, ettei sillä ole omia ydinaseita.

Lue myös: Nato-hakemus kiinnostaa maailmalla: CNN nosti Suomen etusivulle

Nato-maiden tuesta jäsenyyttä mahdollisesti hakevalle Suomelle on ollut luettavissa vihjeitä Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin puheista, Särkkä arvioi.

– Hän on jokaisessa puheenvuorossa tuonut aina jotain pientä lisää, kun on kysytty, että miten sopimukseton aika katetaan, jos Suomi ja Ruotsi päättävät liittyä. Jotain poliittista tukea tullaan antamaan ja se voi oikeasti myös materialisoitua, Särkkä katsoo.

– Sellainen poliittinen tuki, turvatakuu on jo myönnetty, Särkkä jatkaa.

Johnson vierailee: "Poliittista solidaarisuutta"

Brittipääministeri Boris Johnsonin Suomen ja Ruotsin vierailun ajoitus tuskin on sattumaa. Myös Ruotsissa Nato-keskustelu käy kuumana. Taajaan on spekuloitu, että Suomi ja Ruotsi jättävät Nato-hakemuksensa yhtä aikaa.

Johnsonin Suomeen saapuvassa matkalaukussa ei välttämättä ole turvatakuita, mutta Särkän mukaan Iso-Britannia osoittaa "poliittista solidaarisuutta".

– Ymmärretään ja tuetaan Suomen ja Ruotsin pyrkimystä hakea Natoon. Britannia päätti lähteä EU:sta, joten he tulevat itse asiassa Nato-maana tukemaan Suomea, Särkkä muistuttaa.

Brexit eli Iso-Britannian ero Euroopan unionista sai alkunsa kansanäänestyksen myötä vuonna 2016. Ero tuli virallisesti voimaan 2020.

Lue myös: UPI:n Aaltola: Venäjä lisännee voimiaan Suomen rajalla – "Kreml tietää, että olemme spartalainen maa"

Lue myös: Risto E.J. Penttilä: Yhdessä Suomi ja Ruotsi muodostaisivat Natossa kovan kaksikon – molemmilla mailla omat vahvuutensa