Oikeus voi toteutua hitaasti mutta sen käsi on pitkä. Keskiviikkona Haagissa YK:n Entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuimen (ICTY) eteen astuu Bosnian serbijoukkoja vuosien 1992–95 sodassa komentanut Ratko Mladic syytettynä kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Terveysongelmista kärsivä 74-vuotias serbivanhus on kalpea muisto yli kahden vuosikymmenen takaisesta tiukkailmeisestä upseerista. Ulkonäön ei pidä kuitenkaan antaa hämätä, sillä "Bosnian teurastajan" syntilista on pitkä. Hänen nimensä tullaan aina yhdistämään Srebrenicaan – pahimpaan verilöylyyn Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen.
Serbikomentajan käytös oli irvokasta vain hetki ennen tuhansien muslimimiesten ja -poikien ampumista kesällä 1995.
– Mladic sanoi: Ette menetä hiustakaan päästänne. Minä uskoin sen. En tajunnut, että ihmiset voivat valehdella niin paljon, muistelee yhtenä harvoista eloon jäänyt Sadik Selimovic verkkosivusto Balkan Insightille.
Syyttäjien mukaan Mladic oli tärkeässä roolissa myös Sarajevon 44 kuukautta jatkuneessa piirityksessä, jonka aikana serbijoukot terrorisoivat tulituksellaan kaupungin siviiliväestöä.
Pitkään oikeutta paossa
Mladicin keskeisestä roolista kertoo se, että vaikka hän saa ICTY:ssä tuomionsa viimeisenä, oli hän vuonna 1995 yksi ensimmäisiä syytteeseen asetettuja. Mladicin ohella syytteen sai tuolloin hänen poliittinen aisaparinsa, Bosnian serbijohtaja Radovan Karadzic.
Karadzic jäi kiinni 2008 ja tuomittiin viime vuonna 40 vuodeksi vankeuteen. Hän on valittanut tuomiosta.
