Bloggaaja vastasi Immoselle sydän murskana: Minä en ole painajainen

Hubara kirjoittaa Lilyssä Ruskeat tytöt -blogia, jossa hän käsittelee muun muassa identiteetin etsimistä ruskeana suomalaisena naisena.

”This nightmare called multiculturalism”, Immonen kirjoitti Facebook-päivityksessään. Hubara vastaa Immoselle näin:

– Kirjoitan tätä suoraan blogipostauskenttään, sydän murskana ja silmien takana itku, joka ei enää edes tule ulos.

– Minä haluan tietää, miksi minä olen painajainen. Mikä se painajainen on.

Nopeasti sosiaalisessa mediassa levinneessä kirjoituksessaan Hubara kuvailee koskettavasti menneisyyttään ja elämäänsä, johon kuuluu samanlaisia tavallisia asioita kuin muidenkin suomalaisten elämään.

– Onko se painajainen se, että minä synnyin raskausviikolla 32 ja jäin henkiin, koska täällä on niin hyvä terveydenhuolto. Onko se painajainen se, että meillä oli kotona yksi jumala, mutta joulu ja hanukka, kaksi pääsiäistä, vai se, että me emme sekoittaneet maitoa ja lihaa samalla aterialla. Onko se painajainen se, että se koti oli ihan tavallinen omistusomakotitalo ihan tavallisessa lähiössä.

– Onko se painajainen se, että ihoni on tummempi kuin ystäväni, lapseni on tummempi kuin ystäväni lapsi.

Fasismi nousee

Aiemminkin kirjoituksissaan rasismia kritisoinut Hubara kertoo tekstissä oman näkemyksensä siitä, mikä on painajainen.

– Painajainen on sitä, että äärioikeistolaisuus nousee, fasismi nousee, kansallismielisyys nousee, nousee suoraan hallitukseen, vaikka seitsemänkymmentä vuotta sitten meille luvattiin toisin. Painajainen on se, että minua ei pidetä suomalaisena, vaikka olen tavallinen, hyvä ihminen, ja minulta suomalaisuuden saavat anastaa ihmiset, jotka haluavat tappaa minut.

– Painajainen on se, että tämä on minun yksi, ainoa elämäni, tässä yhdessä, ainoassa kotimaassani. Tämä ei ole unta, mutta minä. en. ole. painajainen. Minä olen unelma.

Hubaran kirjoitus on herättänyt somessa paljon keskustelua, ja sitä on jaettu useita satoja kertoja. Kirjoitus on kerännyt yli 17 000 tykkäystä.