Jennan ja Danin rupattelutuokio sai ikävän käänteen, kun Dani alkoi kiukutella mustasukkaisena.
Jenna ja Dani istuskelivat sohvilla ja jutustelivat Kartanoa ja Kellaria erottavan aidan läpi. Tuulikki saapui paikalle ja kyseli, ei kai Dani aikonut syödä lakua.
Tuulikki oli aiemmin todennut talon uusien asukkaiden Pertin ja Jussi K:n olevan Dania kovemmassa kunnossa.
– Minulla on tässä kiinteytyskuuri menossa. Yritän päästä listassa vähän ylemmäksi listalla, Dani tokaisi.
– Jennankin silmänruoka on vaihtunut, mies jatkoi.
Jenna totesi, ettei asian laita todellakaan ollut niin.
– Olen saanut sellaisen käsityksen, Dani sanoi.
– Tuo kosketuspuolikin on jäänyt vähäiseksi, mies tuumaili.
"Haluatko, että minulle tulee paha mieli?"
Jenna sanoi, että hän söi lakuja, koska oli niin huonolla mielellä.
– Haluatko, että minulle tulee tosi paha mieli? Onnistuit, Jenna parkui.
Dani sanoi, ettei se tietenkään ollut hänen tarkoituksensa ja pyysi saada Jennalta pusun.
– Ai mutta sinulla oli paha mieli, ei siinä pusut aita. Ei muuta kuin lakua naamaan sata kiloa, eiköhän se auta, mies tokaisi.
Jenna ihmetteli, halusiko Dani todella, että Jenna söisi lakua ja lihoisi.
– Se olet silti sinä. Nyt, kun olen tutustunut sinuun tuollaisena, niin ei se olisi minulle mikään sellainen juttu. Olisit mielestäni erittäin kaunis silti.
Pariskunta nousi aidalle pusuttelemaan ja halittelemaan. Lopulta Dani poistui paikalta.
– Enemmän! Ei riitä, Jenna parkui.
– Olen ollut monessa tilanteessa samaa mieltä, Dani totesi ja poistui Kellarin puolelle.