Tulevaisuudessa yhä harvempi ajaa ajokortin ja pyöräilyn suosio lisääntyy, mikäli trendit jatkavat kasvuaan. Samalla ajokortin tuoma yleissivistys uhkaa rapistua.
Ajokortittomuuden lisääntyessä pyöräilyn suosio on kasvanut – pääkaupunkiseudulla osin kaupunkipyörien siivittämänä. Pyöräilijä joutuu kuitenkin puikkelehtimaan ajoittain henkilöautojen kanssa samalla ajoradalla, lukemaan liikennemerkkejä sekä huomioimaan muuta liikennettä. Näitä taitoja opitaan perinteisesti ajokoulussa.
Liikenteen turvallisuusviraston, Trafin, johtava asiantuntija Jussi Pohjonen ei näe nuorten ”ajotaidottomuudessa” varsinaista liikenneturvallisuusriskiä.
– Välttämättä se kortti ei kuitenkaan takaa liikennesääntöjen mukaista ajamista, yhtälailla kortilliset kuljettajat rikkovat. Tietysti osa liikenneturvallisuuden rikkomuksista saattaa johtua tietämättömyydestä, esimerkiksi väistämisvelvollisuuksissa saattaa olla epäselvyyksiä, hän sanoo.
Pohjonen kuitenkin uskoo, että liikennevalistajalla on tärkeä rooli – pakkokurssittamisen nimeen hän ei silti vanno. Liikenteestä pitäisi Pohjosen mielestä tehdä kiinnostavaa ja sääntötuntemusta lisätä esimerkiksi kouluopetuksessa tai muulla suuria massoja tavoittavalla tavalla.
Yhä useampi täysi-ikäistynyt nuori jättää ajokortin ajamatta täytettyään 18 vuotta. Tukholma-ilmiöksi nimetty trendi on tuttu varsinkin pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa kaupungeissa, joissa vain 55 prosenttia täysi-ikäistyneistä nuorista ajaa ajokortin. Isojen kaupunkien, kuten Helsingin, 18-vuotiaista nuorista vain noin kolmannes käy ajokoulun. Maaseudulla auto on yhä kätevin liikkumisen muoto, ja pienissä kunnissa täysi-ikäistyneistä nuorista 75 prosenttia ajaa ajokortin.
