Asuntomurtojen määrässä on ollut selvä piikki tänä vuonna. Poliisille on tehty tänä vuonna lokakuuhun mennessä lähes 1 900 ilmoitusta asuntomurroista, kun viime vuonna samaan aikaan ilmoituksia tehtiin noin 1 400.
Ulkomaalaisten tekijöiden osuus on kasvanut selvästi. Kaksi vuotta sitten noin 20 prosenttia selvitetyistä asuntomurroista oli ulkomaalaisten tekemiä. Tänä vuonna heidän osuutensa on jo 40 prosenttia.
– Asuntomurtoja tekevät ulkomaalaiset kuuluvat järjestäytyneisiin rikollisryhmiin, joilla on rakenteet ja roolit suunniteltuja. He tulevat tänne rikoksentekotarkoituksessa, poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta kertoo.
Lue myös: Ulkomaalaisjoukkoa epäillään asuntomurtosarjasta Oulun seudulla
Ulkomailta tulevat tekijät valmistelevat rikokset huolella.
– Suomessa ovat ihmiset, jotka valmistelevat rikokset ja katsovat paikat etukäteen. Sitten on tekijät, jotka murtautuvat, ja henkilöt, jotka ottavat anastetun omaisuuden haltuun ja kuljettavat sen mahdollisesti pois maasta. Sitä sitten realisoidaan pitkin Eurooppaa ja sen ulkopuolellakin, Aho kertoo.
Viisumivapaus synkensi lukuja
Pääkaupunkiseudulla on tänä vuonna otettu kiinni jo kahdeksan asuntomurtoihin syyllistynyttä ulkomaalaisryhmää. Näistä ryhmistä neljä on georgialaisia ja kaksi albanialaisia.
Ulkomaalaisista romanialaiset ovat jo pitkään tehneet paljon asuntomurtoja Suomessa, mutta tänä vuonna erityisesti georgialaisten ja albanialaisten osuus on lähtenyt jyrkkään kasvuun.
Yhtenä merkittävänä syynä on georgialaisten maaliskuussa 2017 saama viisumivapaus EU-alueella. EU:n viisumisopimuksen mukaan georgialaiset voivat oleskella EU:n alueella ilman viisumia yhtäjaksoisesti enintään 90 päivää.
– Viisumivapauden jälkeen georgialaiset ovat ikävä kyllä näkyneet rikostilastojen luvuissa niin Suomessa, mutta myös muualla Euroopassa, Aho sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Suojaisista paikoista sisään
Asuntomurtoja tapahtuu niin omakoti- kuin rivitaloissa sekä kerrostaloissa. Murtoja tehdään eniten suojaisissa paikoissa, joihin on helppo mennä. Usein tekijät menevät sisään asuntoihin sisäpihojen kautta.
Tekijät myös valmistelevat rikoksensa etukäteen.
– Aika usein valmisteluun liittyy se, että ihan kylmänrauhallisesti rikoksentekijät pyrkivät varmistamaan sen, että asunto on tyhjä. He soittavat vaikka ovikelloa ja jos ovi avataan, he saattavat kysellä outoja asioita, kuten jonkun paikan sijaintia tai onko nähty kadonnutta koiraa.
LUE MYÖS: Poliisilla havaintoja, että tekijät merkitsevät asunnon
Asuntomurrot tehdään nopeasti ja huomaamattomasti. Tekijät pakenevat pikaisesti paikalta ja he jäävät vain harvoin verekseltään kiinni.
– Rikolliset eivät vie nykyään mitään massiivista asunnoista, vaan sieltä haetaan lähinnä koruja, rahaa, puhelimia ja tietotekniikkaa, kuten tabletteja.
Suojauksesta kannattaa huolehtia
Paras keino suojautua asuntomurrolta on huolehtia, että kotona on kunnon lukot ja ikkunat kiinni. Myös hälytysjärjestelmät ehkäisevät tekoja.
Suurta osaa tekijöistä ei saada ainakaan heti kiinni. Poliisi sarjoittaa rikoksia ja tekijät voivat selvitä myöhemmin Suomessa uusien rikosten johdosta tai kansainvälisen poliisiyhteistyön kautta.
Viime vuonna poliisi sai selvitettyä runsaat 36 prosenttia asuntomurroista. Erityisesti ulkomaalaisia tekijöitä on vaikea saada kiinni, koska he lähtevät nopeasti pois Suomesta.
– Monesti jälkikäteen poliisi saa tietoa, että alueella oli nähty joku auto pysähtyneenä tai outoja ihmisiä, jotka eivät sinne alueelle kuulu. Niistä olisi hyvä ilmoittaa poliisille. Ja jos on akuutti tilanne, niin pitää soittaa hätäkeskukseen, Aho neuvoo.
Asuntomurron eli törkeän varkauden rikosoikeudellinen vanhentumisaika on 10 vuotta. Poliisin mukaan kansalaisten valppaus ja tarkkaavaisuus sekä havaintotiedoista poliisille ilmoittaminen edistävät asuntomurtorikosten selvittämistä.