Uusia talojen homeongelmatapauksia nousee jatkuvasti pintaan. Uskaltaako tavallinen kuluttaja tehdä asuntokauppoja enää pian lainkaan?
− Asuntokauppa on varmaan jopa suurempi riski kuin avioliitto. Asunnon ostossa on mukana 70 prosenttia tunnetta ja 30 prosenttia, ellei vähemmän, järkeä, AsTe ry:n toiminnanjohtaja Hannele Rämö aloittaa.
Moni tunnistanee huomion omasta käyttäytymisestään. Jo asuntoilmoituksia selatessa mieli alkaa liitää sijainnissa, tapeteissa, verhokankaissa ja kaakeleissa. Tuohon sopisi täydellisesti isoäidin vanha pöytä, tuohon upottava laiskanlinna…
− Kun ihmiset lähtevät asuntokaupoille, he ovat niin hullaantuneita, että saattavat ihastua asunnon tilaratkaisuun, pintoihin ja sijaintiin. Heillä ei tule mieleen pohtia, mitä sieltä rakenteen sisältä löytyy. Se on kuin täytekakkua lähtisi ostamaan. Olen itse mennyt samaan vipuun.
Ostaja vastaan myyjä
Ihan ensimmäiseksi asunnonostajan pitää ymmärtää, että kiinteistönvälittäjän tehtävänä on saada asuntokauppa syntymään mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman korkeaan hintaan.
Tehtävässä hänellä on apunaan kuntotarkastusraportti, joka ei välttämättä avaudu lukijalle. Raportissa ei myöskään kerrota, mihin toimenpiteisiin asunnon suhteen pitäisi välittömästi ryhtyä. Ei kerrota sitäkään, mitä toimenpiteet sisältävät taloudellisesti.
− Kuntotarkastaja ja kiinteistönvälittäjä eivät kuitenkaan ole koskaan asuntokaupassa asianosaisia. Jos käy huonosti, tunkion päällä on kaksi kukkoa, ostaja ja myyjä.
