Viikko sitten käsittelimme sisäilma-asioita yleisellä tasolla. Nyt jatkamme samalla teemalla - näkökulmana ovat kerros- ja rivitaloyhtiöiden asukkaiden omassa asunnosssaan tekemät remontit. Niihin liittyy helposti erilaisia sisäilmariskejä, varsinkin kun remonttia tehdään märkätiloihin.
"Tyypillinen tapaus on kylpyammeen poistaminen," kertoo neuvontainsinööri Martti Mäkinen, Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry:stä. "Esimerkiksi 1960-luvun alussa rakennetussa talossa suihkutetaan sen jälkeen vettä paikkoihin, jotka ovat aiemmin olleet ammeen suojassa. Kun siis rakentaa suihkun ammeen paikalle, on huolehdittava myös suihkun edellyttämien vesieristysten laittamisesta."
Toinen nykyään hyvin yleinen tapaus ovat huoneistosaunat. Rakennetaan sauna sitten olemassa olevaan kylpyhuoneeseen, vaatehuoneeseen tai johonkin muuhun tilaan, ilmanvaihdon tarkkailu ja toimivuuden merkitys saa aivan uudet ulottuvuudet. Sauna on suuri lisäkosteuden tuottaja, jos sitä käytetään useamman kerran viikossa - kerran viikossa tapahtuva kylpeminen ei vielä riskejä lisää.
Vastuu on aina asukkaan - valvoi yhtiö työtä tai ei
Vanhassa talossa pyykinpesukoneelle ei aina löydy tilaa kylpyhuoneen puolelta vaan se tuodaan kuivan tilan puolelle - useimmiten keittiöön, joskus jopa eteiseen. Nämä ovat aina erittäin riskialttiita toimenpiteitä, joissa yhtiön pitää olla tiukkana. Osakkaan on ehdottomasti ilmoitettava niistä isännöitsijälle.
On lukuisia esimerkkejä tapauksista, joissa taloyhtiölle on aiheutunut erilaisia ongelmia enemmän tai vähemmän hutiloiden tehdystä asukasremontista. Siksi osakkailta vaaditaan entistä enemmän selvityksiä remonteista ja remonttisuunnitelmista. Yhtiöiden hallitukset ovat koventaneet selvästi linjaansa ja vaativat osakkaan hankkimaan remontilleen kunnollisen valvojan.
Vastuunjako asukkaan rivi- tai kerrostalossa tekemistä remonteista on sinänsä hyvin yksiselitteinen, hoiti töiden valvonnan kuka tahansa.
"Osakkaalla on vastuu niistä muutostöistä, joita hän huoneistossaan tekee," sanoo Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistyksen lakimies Anu Kärkkäinen.
" Huoneistokorjauksista on ilmoitusvelvollisuus, jos niiden yhteydessä puututaan esimerkiksi vesieristyksiin. Yhtiöllä on tämän jälkeen oikeus valvoa korjaustöiden asianmukainen suorittaminen. Vastuu näistä töistä jää silti osakkaalle itsellään - siitä riippumatta, onko yhtiö valvonut niitä. On siis syytä olla tarkkana molemmin puolin: vastuu saattaa olla 10 vuotta, jopa enemmän - sellainenkin päätös on oikeudessa kuultu."
Vastuunjakokysymyksissä hyödyllinen ja erittäin havainnollinen tietolähde on Suomen Kiinteistöliiton ja Kiinteistöalan Kustannuksen julkaisema vastuunjakotaulukko sekä sitä täydentävä kirjanen kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiössä.