Uuden vaihtoehdon tulevaisuus on parhaimmillaankin se, että se pääsee kristillisdemokraattien tai RKP:n kaltaiseksi pienpuolueeksi.
Näin arvioivat tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimukselta ja erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta.
– En näe Uudella vaihtoehdolla hirveän paljon tulevaisuutta, Rahkonen sanoo.
Kannattajakorttien keruu Sininen tulevaisuus -nimiseksi puolueeksi on kuitenkin käynnissä. Perussuomalaisista eronnut ryhmä sai tuoreessa Helsingin Sanomien gallupissa 2,5 prosentin kannatuksen ja Ylen kyselyssä vain 0,7 prosenttia.
Rahkosen mukaan heikkoa tulosta selittää osin se, että ryhmää ei vielä tunneta, eikä se ole vielä edes puolue. Tulevaisuuskin näyttää silti Rahkosen mukaan kehnolta, koska ryhmä ei eroa tarpeeksi kilpailijoistaan.
– Uuden vaihtoehdon on vaikea profiloitua mitenkään. Miten se eroaa keskustan linjasta? Hyvin vähän.
"Ei ole markkinarakoa"
Railon mukaan ryhmällä on liian vähän rahaa ja liian pieni organisaatio, jotta se saisi kannatustaan merkittävästi ylös.
– Brändiä ei ole ja sen rakentamiseen menee monta vuotta, Railo sanoo.
Siinä missä perussuomalaiset erottautuu maahanmuuttokysymyksillä, Uusi vaihtoehto on liian lähellä keskustaa pärjätäkseen, Rahkonen sanoo.
– Ei ole välttämättä markkinarakoa, jonka Uusi vaihtoehto voisi täyttää: sellaista tarjottavaa, mitä muut eivät tarjoa.
Rahkonen kyllä arvelee, että Sininen tulevaisuus saa vuoden 2019 vaaleissa edustajia. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka nykyiset Uuden vaihtoehdon kärkipoliitikot haravoisivat ääniä, suhteellinen vaalitapa pitää huolen siitä, että pienpuolueet saavat suhteessa vähemmän edustajia.
– Useimpia poliitikkoja mietityttää enemmän oma tulevaisuus, kuin Sininen tulevaisuus.
Perussuomalaisten tulevaisuuden Rahkonen arvioi valoisammaksi, mutta ei usko senkään nousevan ensi vaaleissa suureksi puolueeksi.
– Populismin suurin aalto on mennyt Suomessa ohi. Suomen taloudessa menee paremmin ja työtäkin on entistä useammalle.