Alue- ja kuntavaalit olivat SDP:n juhlaa. Vasemmistonkin kannatus nousi, perussuomalaiset sen sijaan romahti, mikä tulee näkymään monin tavoin. Asiantuntijat kertovat, mitä vaalituloksista seuraa.
Sekä kunta- että aluevaalien voittajaksi nousi SDP 23 prosentin ääniosuudella. Toiselle sijalle ylsi kokoomus 21,9 prosentilla ja kolmanneksi keskusta 16,4 prosentilla.
Perussuomalaisten kannatus romahti -6,8 prosentilla ollen nyt 7,6 prosenttia. Kuntavaalien äänestysprosentti oli 54,1 prosenttia.
Huomenta Suomessa käsiteltiin vaalitulosta useamman asiantuntijan kanssa. Näin he arvioivat perussuomalaisten katastrofia ja vaalien seurauksia.
Lue myös: Menikö ehdokkaasi läpi? Tässä ovat vaalien tulokset
Perussuomalaiset äänestäjät jäivät kotiin
Valtio-opin professori ja MTV:n vaaliasiantuntija Kimmo Grönlund Åbo Akademista arvioi, että suurin selittävä tekijä perussuomalaisten rökäletappiolle oli äänestysprosentti sekä se, että puolueen kannattajat jäivät kotiin.
– Eivät saaneet myöskään uusia äänestäjiä.
Vuotamistakin toki tapahtui muille puolueille, sillä osa siirtyi kokoomukseen ja osa demareille.
Taustalla on voinut olla pettymystä hallituksen tekoihin. Grönlund arvioi myös, että nämä vaalit eivät kenties kiinnosta osaa puolueen äänestäjistä.
Lue myös: Punainen aalto, keskustan kevät ja häpeätön hopea – katso puoluejohtajien puheet!
Painotuseroja saattaa tulla
Vasemmiston kannatus puolestaan nousi. Grönlund arvioi, että vasemmistolaisesti ajattelevat ovat varmasti kokeneet pääministeri Petteri Orpon (kok) politiikan epämieluisaksi. Tästä huolimatta Grönlund ei näe, että kyseessä olisi mikään valtava protesti, sillä äänestysprosentti jäi päälle 54 prosentin.
Hän muistuttaa, että kokoomus sai vaaleissa hyvän tuloksen. Muutkin hallituspuolueet menestyivät ihan hyvin – paitsi yksi.
– Ainoa häviäjä olivat perussuomalaiset.
Grönlund arvioi, että vasemmistolaishenkinen politiikka saattaa alkaa näkyä joissain kuntien asioiden yksityiskohdissa. Puolueelle tärkeitä asioita ovat olleet esimerkiksi koulutus, liikunta, kulttuuri ja kaavoitus.
Hyvinvointialueilla saattaa alkaa myös näkyä jonkinlaisia painotuseroja, arvioi Grönlund. OIkeisto esimerkiksi yleensä ajaa palveluiden yksityistämistä, vasemmisto taas yleensä haluaa tuottaa ne julkisen sektorin kautta.
– Tämäntyyppisiä eroja varmasti tulee, mutta mitään vallankumousta ei tässä maassa näiden alue- ja kuntavaalien vuoksi ole syntymässä, Grönlund sanoo.
Hallitusyhteistyö voi vaikeutua
Perussuomalaisten heikosta kannatuksesta seurannee se, että hallitusyhteistyö tulee vaikeutumaan. Perussuomalaisten pitäisi saada kohotettua profiiliaan ja he yrittänevät saada muuta hallitusta mukaan tiettyihin itselleen tärkeisiin asioihin, kuten maahanmuuttokysymyksiin.
– En usko, että muut puolueet tulevat olemaan siihen valmiita, Grönlund arvioi.
– Orpolle tulee tässä vielä vaikeat ajat.
Toisaalta eduskuntavaaleihin on vielä aikaa kaksi vuotta, joten tuloksesta ei Grönlundin mukaan voida tässä vaiheessa vielä sanoa mitään. Jos esimerkiksi Orpon hallitus onnistuu kääntämään Suomen talouden kasvuun hyvissä ajoin, voi se vaikuttaa tulokseen. Siksi ei myöskään voida julistaa, että perussuomalaisten kannatus olisi ohi. Äänestysmäärät ovat esimerkiksi aivan erilaiset.
– Hallituksen peli ei ole pelattu.
Tutkija: Leikkauskuri osui äänestäjien nilkkaan
Myös tutkijatohtori Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta näkee äänestystulokseen vaikuttaneen se, että äänestysprosentti jäi matalaksi näissä vaaleissa. Lisäksi perussuomalaiset eivät onnistuneet saamaan kannattajiaan liikkeelle. Monet heistä eivät ole vakiintuneita äänestäjiä.
Lisäksi perussuomalaisten ankara leikkauspolitiikka hallituksessa on voinut saada äänestäjät muuttamaan mieltään.
– Se osuu monen äänestäjän omaan nilkkaan, jolloin ei pystytä kannattamaan puoluetta, joka tekee omasta elämäntilanteesta vaikeampaa, hän sanoo.
Myös tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa Helsingin yliopistosta toteaa, että perussuomalaiset ovat profiloituneet talouskuripuolueeksi. Kun taloustaantumassa leikataan, seuraukset voivat olla aika rajuja. Kokoomuksen äänestäjäkunta on yleensä parempituloisempaa, joten he eivät ehkä näe asiaa samoin.
Oppositio voimaantuu
Helimäki ei näe, että alue- ja kuntavaalien tulos ennakoisi hallituksen kaatumista. Oppositiolle vaalitulos voi tosin olla voimaannuttava, kun kuntien ja alueiden tasolta on ilmaistu tukea.
– Keskustelu voi muuttua, mutta valtasuhteet eivät ole muuttumassa, hän sanoo.
Sorsa näkee, että vaalitulos vaikuttaa siihen, millaisissa asioissa voidaan julkisuuteen tulla. Paikallistasolla voi olla vaikeampaa saada tätä näkyvyyttä.
– On vähemmän mahdollisuuksia päästä eteenpäin, kun puolue näyttää olevan laskusuunnassa, eikä ole niin paljon houkutusta profiloitua paikallisella tasolla paikallistason asioilla ja rakentaa pohjakannatusta eduskuntavaaleja varten.
Isompia muutoksia pienemmissä kunnissa
Kuntien tasolla romahtaneilla perussuomalaisilla ei ole niin sanotusti enää omaa kuntaansa, mutta Helimäen mukaan vaalikartta näyttää muuten aika samalta kuin aiemmissakin kuntavaaleissa.
Helimäki arvioi, että isommat muutokset voivat loppupeleissä näkyä pienemmissä kunnissa. Niissä on mennyt hitusen enemmän läpi ehdokkaita, jotka eivät ole olleet sitoutuneita puolueisiin. Heidän asialistallaan voi olla todella paikallisia kysymyksiä.
– Pieniä muutoksia on kaikkialla.
Aluetason paikkamäärissä tapahtui myös monia muita muutoksia: vihreillä oli nousua reippaasti, samoin vasemmistolla ja demareilla.
Isoimpiin muutoksiin kuuluu se, että perussuomalaisilta suli kolmannes paikoista. Myös Liike nyt otti osumaa, kun neljä viidesosaa paikoista karisi.
– Voidaan kysyä onko Liike nyt sitten Liike ei enää, sanoo Sorsa.
Entä miten asiantuntijat arvioivat Helsingin tilannetta, kun SDP ja kokoomus ovat tasoissa? Katso koko haastattelu alla olevalta videolta.
10:07