Asiantuntijat: Turvapaikanhakijat muuttaneet ilmapiiriä selvästi, hyvinvointivaltio tuskin uhattuna

Haastatellut Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa myöntävät, ettei tulijoita voi ottaa vastaan loputtoman paljon. Hyvinvointivaltio sinällään säilyy, koska sitä ei ole tarkoitettu koskemaan muita kuin omia kansalaisia tai maassa vakituisesti asuvia.

Joidenkin mielestä pohjoismaiden keskinäiset välit voivat tilanteessa kärsiä, mutta toisaalta suhteet voivat myös tiivistyä kun yhteistä ongelmaa ratkotaan.

Onko meidän muutettava hyvinvointijärjestelmäämme turvapaikanhakijoiden suuren määrän takia?

– Onhan tämä haaste, mutta ei niin suuri, että hyvinvointijärjestelmää pitäisi muuttaa. Enemminkin pitää muuttaa työmarkkinoita paremman työllistymisen takaamiseksi.

Joakim Ruist, kansantaloustieteilijä ja maahanmuuttotutkija, Göteborgin kauppakorkeakoulu, Ruotsi

– Jos turvapaikanhakijoita tulee samaa tahtia kuin nyt (joulukuun alussa), meidän voi olla pian pakko leikata muista menoista. Se voi koskea myös hyvinvointia kuten kouluja ja sairaaloita.

Lars Hovbakke Sörensen, historioitsija ja politiikan kommentaattori, Tanska

– Riippuu siitä, kuinka paljon tulijoita on ja kuinka nopeasti he työllistyvät. Mutta kyse on poliittisesta valinnasta, ei luonnonvoimista.

Anne Britt Djuve, maahanmuuton asiantuntija ja tutkimusjohtaja, Fafo-säätiö, Norja

Ruotsiin tulijoita ylivoimaisesti eniten

Ruotsi:
– 2014: turvapaikanhakijoita 81 300
– joulukuun alkuun mennessä 2015: turvapaikanhakijoita noin 150 000
– pääreitit maahan: Juutinrauman sillan yli Tanskasta, autoilla Trelleborgiin ja Göteborgiin
– lähtömaat: suurin osa Syyriasta, sitten Afganistanista ja Irakista.
Suomi:
– 2014: turvapaikanhakijoita vajaat 3 700
– joulukuun alkuun mennessä 2015: turvapaikanhakijoita noin 30 500
– pääreitit maahan: Ruotsin kautta Haaparannasta Tornioon. Myös lautoilla Saksasta Helsinkiin.
– lähtömaat: suurin osa Irakista, sitten Afganistanista, Syyriasta ja Somaliasta.
Tanska:
– 2014: turvapaikanhakijoita 14 800
– joulukuun alkuun mennessä 2015: turvapaikanhakijoita noin 18 000
– pääreitit maahan: Saksasta Padborgin kautta ja lautalla Puttgardenista Rödbyhavniin
– lähtömaat: suurin yksittäinen ryhmä Syyriasta
Norja:
– 2014: turvapaikanhakijoita vajaat 11 500
– joulukuun alkuun mennessä 2015: turvapaikanhakijoita 30 100
– pääreitit maahan: Ruotsista Svinesundin sillan yli sekä Venäjältä Pohjois-Norjaan.
– lähtömaat: suurin osa Syyriasta, sitten Afganistanista, Irakista ja Eritreasta.

Ovatko turvapaikanhakijat vaikuttaneet kansan yleiseen mielipiteeseen?

– Osa kansasta vaikuttaa olevan hyvin peloissaan ja yllättyneitä. Meillä ei ole aiemmin koettu Ruotsin ja Tanskan tavoin suuria maahanmuuton aaltoja. Tässä mielessä meistä tulee enemmän muun Pohjolan kaltaisia.

Juhana Vartiainen, kansanedustaja (kok), Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) entinen johtaja

– Tanskassa on ollut jo vuosia epäluuloja suurta turvapaikanhakijoiden määrää kohtaan, joten muutos ei ole niin suuri. Mielipide muissa pohjoismaissa on alkanut viimeksi kuluneina kuukausina muistuttaa tilannetta Tanskassa.

Lars Hovbakke Sörensen

Voivatko pohjoismaat joutua lopettamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen?

– Siihen on paineita, mutta se on teknisesti mahdotonta. Kansainvälisten sopimusten mukaan turvapaikkahakemus on otettava vastaan ja käsiteltävä, jos henkilö tulee rajalle ja anoo turvapaikkaa.

Juhana Vartiainen

– Se on mahdollista. Ehdottaisin, että luopuisimme pakolaissopimuksesta ja oikeudesta turvapaikkaan. Nykyisen rajatarkastusten ja sääntöjen kiristämisen sijaan olisi rehellisempää vain kertoa, kuinka monta turvapaikkaperusteista oleskelulupaa aiomme vuosittain myöntää.

Joakim Ruist

– Geneven (pakolais)sopimusta allekirjoitettaessa ei kuviteltu, että suojelun tarpeessa olevia tulisi kymmeniätuhansia. Ei ole mahdoton ajatus, että Geneven sopimus kaatuu.

Anne Britt Djuve

Jos lopetamme turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen, olemmeko enää kaikista huolehtiva hyvinvointivaltio?

– Kyllä. Pohjoismainen hyvinvointivaltion periaate on aina ollut, että kaikkien kansalaisten hyvinvoinnista pidetään huolta, muttei ei kaikkien mahdollisten muiden ihmisten hyvinvoinnista, jotka eivät asu maassa.

Lars Hovbakke Sörensen

– Hyvinvointivaltio ei ole koskaan ollut tarkoitettu kaikille vaan melko rajalliselle joukolle eli niille joilla on oleskelulupa Norjassa. Se on edellytys tälle hyvin anteliaalle mallille.

Anne Britt Djuve

Voiko turvapaikanhakijatilanne vahingoittaa pohjoismaiden keskinäisiä suhteita?

– Ei välttämättä. Koska haasteet ovat niin yhteisiä voi vaikutus olla myös päinvastainen. Ainakin Suomen ja Ruotsin yhteistyö vaikuttaa toimineen hyvin.

Juhana Vartiainen

– Vaikea uskoa, kaikki ovat samassa veneessä.

Joakim Ruist

– Kyllä ja ei. Maiden välillä on jo nähty riitoja siitä, kenen pitäisi ottaa eniten turvapaikanhakijoita. Lisäksi pohjoismaissa asuu myöhemmin suuri joukko ihmisiä, joilla ei ole yhteiseen historiaan, kieleen ja kulttuuriin pohjautuvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Lars Hovbakke Sörensen