Asiantuntijat: Kobanessa uhkaa humanitäärinen katastrofi

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila pitää Syyrian rajakaupungin Kobanen taisteluita siviilien kannalta hyvin huolestuttavana.

– Kansainvälisen yhteisön pitäisi suojella siviilejä muun muassa niin, että he pääsevät pakenemaan alueelta ja he pääsevät pakenemaan esimerkiksi Turkkiin. Tilanne on huolestuttava Turkin rajalla. Turkki on uhannut pakko-käännyttää ihmisiä rajalla Kobanen lähellä ja siinä on kyseessä ihmisoikeusrikkomus, Mattila linjaa MTV:n Huomenta Suomessa. 

Syyrian rajakaupungin taistelut ovat jatkuneet useita viikkoja ja muun muassa Turkki on kieltäytynyt toistuvasti avaamasta rajaansa Kobanen lähellä tai osallistumaan Yhdysvaltojen johtamaan liittouman ilmaiskuihin. MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut vapaa toimittaja Airin Bahmani muistuttaa, että lukkiutuneen tilanteen taustalla on Turkin suhde kurdivähemmistöönsä ja Kobanen alueen kurdeihin.

– Kokonaisuutta on vaikea ymmärtää ilman, että tietää Turkin historiaa Armenian kansanmurhasta ja kurdipolitiikasta viime vuosiin asti.

–  Kokonaiskuvan saaminen alueen tapahtumista ja ryhmistä on monimutkainen. Isisin nousun kannalta on pakko katsoa vuoden 2003 tapahtumiin, jotta ymmärtää nykytilannetta. Silloin ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta hyökättiin Irakiin, niin kyllä aika monet analyysit tukee sitä, että tämä kaikki on osittaista jatkumoa sille. Niin Turkin, Yhdysvaltojen kuin muidenkin alueella toimivien valtioiden osalta pitäisi katsoa kuka rahoittaa ketäkin, Mattila taas kuvailee laajemmin tilannetta ja Isisin nousua.

Viimeksi viime yönä Yhdysvallat tiputti Kobanen kurditaistelijoille aseita, ammuksia ja lääkkeitä. Äärijärjestö Isis yrittää valloittaa lähellä Turkin rajaa sijaitsevaa Kobanea. Kaupungin hallinnasta on käyty rajuja taisteluita yli kuukauden ajan.  Ilmaiskuja on tehty viime viikkoina yli 135.

Airin Bahmani muistuttaa seurauksista, mitä tapahtuu jos Kobanen vastarinta murtuu.

– Yk:n arvion mukaan yli 12 000 ihmistä on vaarassa tulla surmatuksi ja tässä keskeisessä asemassa on Turkki. Sillä on vaikutusvalta siihen, miten kauan Kobanessa pystytään pitämään vatsarintaa yllä Isis-järjestöä vastaan. Sulkemalla rajansa Turkki estää vapaaehtoisten kurditaistelijoiden pääsyn Kobaneen ja siten estää vastarinnan ylläpitämistä.

Ääri-islamilaisen Isis-järjestön raakalaismaisista teoista on uutisoitu useaan otteeseen. Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkonen muistuttaakin MTV:n Huomenta Suomessa, että ilmassa on humanitäärinen katastrofin uhka.

– Historia on osoittanut, että näihin uhkiin reagoidaan liian hitaasti ja varovasti. Nyt tässä olisi kerrankin sellainen paikka, jossa voitaisiin kenties vaikuttaa asiaan vielä ennen kuin pahin katastrofi tapahtuu. Tietenkin alueella tapahtuu ja on jo tapahtunut kansainvälisen oikeuden loukkauksia. Tilanne on vakava ja kansainvälisen oikeuden kannalta hankala. Alueella on toimijoita, joiden toimintaa ei voida pitää johdonmukaisena. 

Mattilan mukaan Turkin toiminta Kobanen taisteluissa ja maan sisäisissä mielenosoituksissa pitäisi ottaa tarkkailuun EU:ssa.

– Olisi hyvä, että EU ottaisi yhtenäisesti kantaa Turkin suuntaan. Samalla Suomen pitäisi YK:n kautta jatkaa avustamsisa Syyrian pakolaiskatastrofissa. Suomen minimi olisi ottaa hieman enemmän vastaan syyrialaispakolaisia alueelta ja osallistua humanitääriseen apuun.

Kekkonen on Mattilan kanssa samaa mieltä Turkki-kannasta. Hänen mielestään EU voisi aktivoitua huomattavasti muun muassa YK:n suuntaan.

– YK:n rooli hyvin tärkeä tässä. Muistakaamme myös, että Turkki on ollut vahvasti ehdolla EU:n jäsenmaaksi ja kyllä tämä kehitys on äärimmäisen huolestuttavaa sekä tässä asiassa että Turkin sisällä viime vuosina.



Lue myös:

    Uusimmat