Turkin armeija aloitti keskiviikkoiltana maahyökkäyksen Syyrian pohjoisosassa olevia kurdijoukkoja vastaan. Kokosimme yhteen kymmenen kiinnostavinta kysymystä hyökkäyksen syistä ja seurauksista. Kysymyksiin vastaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.
1. Miksi Turkki päätti hyökätä juuri nyt?
– Turkki on halunnut hyökätä jo pidemmän aikaan ja nyt pitkällisen painostuksen jälkeen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump näytti hyökkäykselle vihreää valoa. Turkin presidentti Erdogan on myös sisäpoliittisesti ahtaalla ja tämä parantaa hänen asemaansa.
2. Miksi Trump suostui?
– Hän varmaankin haluaa edelleen tehdä Erdoganin kanssa diilejä. Hän voi olla myös tuohtunut siitä, miten asekauppakuviot menivät Turkin ja Yhdysvaltain välillä. Hän arvioi Turkin olevan sellainen valtio, jota pitää pidemmän päälle arvostaa. Hallinnossa ajatellaan, että kurdien tukeminen oli taktinen valinta eikä parempia vaihtoehtoja ollut. Kritiikki tulee siitä, että ei ajateltu pidemmän päälle miten Turkin hyökkäys olisi voitu estää joukkojen poistuessa. Poistumisesta sinänsä päätettiin jo vuosi sitten.
3. Millaiset mahdollisuudet kurdijoukoilla on puolustautua?
– Aika heikolta ne vaikuttavat. Maajoukkojen ja tykistön lisäksi Turkki on pystynyt alussa käyttämään myös hävittäjiä ja pommittamaan aluetta. Kaupunkisodassa kurdeilla on paremmat mahdollisuudet, koska heillä on riveissään kokeneita PKK:n eli Kurdistanin työväenpuolueen kaartilaisia. Jumittuneessa, pitkään jatkuneessa tilanteessa kurdeilla on mahdollisuuksia ja he kykenevät myös sissisotaan Turkin puolella. Mutta näin alussa se on aika yksipuolista.
4. Voiko hyökkäys laajentua täysimittaiseksi sodaksi?
– Se on mahdollista. Perinteinen armeijoiden välinen sota vaatisi tosin sen, että Syyrian kurdiryhmät ja Syyrian hallinto pääsisivät sopimukseen maan puolustamisen ehdoista ja Syyrian armeija tulisi paikalle. Sopimusta hierotaan, mutta sen syntyminen on epätodennäköistä.