Valtiotieteen tohtori Katri Vallaste sanoo talouskriisin kypsyttäneen EU-kansalaiset äänestämään mitä tahansa muuta kuin perinteisiä EU-puolueita.
Muun muassa Ranskassa ja Britanniassa EU-kriittiset puolueet saivat murskavoiton.
Sekä äärioikealle että vasemmistoon sijoittuvat protestipuolueet saivat paljon ääniä monissa maissa. Monet puolueista haluaisivat muun muassa kiristää maahanmuuttosäädöksiä.
– Äänestäjät toivovat erilaista Euroopan unionia. Tottumuksen ja kotikasvatuksen johdosta jotkut äänestävät oikeisto-, toiset vasemmistopuolueita, kunhan ääni ei mene vanhoille isoille puolueille, jotka nähdään syypäinä EU:n taloudellisiin vaikeuksiin, sanoo Vallaste.
Vallaste pitää yllättävimpänä sitä, että nimenomaan Ranskassa äärioikeistolainen kansallinen rintama sai äänivyöryn.
– Näissä vaaleissa nähtiin että Ranskan euroskeptisyydestä on tiedetty verrattain vähän. Euroopassa on tuudittauduttu uskomaan, että perustajajäsenmaat olisivat ikään kuin määritelmän mukaisesti EU-myönteisiä.
Britannia perinteisesti euroskeptinen
Britannian EU-vastaisen UKIP-puolueen menestys ei Vallastea yllätä.
– Britanniaa pidetään usein euroskeptisyyden synnyinmaana, ja käsitekin on sieltä peräisin. UKIP:ia pidetään monesti "yhden asian puolueena" ja siksi se ei ole pärjännyt kotimaisissa vaaleissa, vaan menestyy nimenomaan eurovaaleissa, sanoo Vallaste.
Hän ei usko UKIP:in menestyksen johtavan Britannian rajuun etääntymiseen EU:sta.
– En näe suoraa yhteyttä eurovaalituloksen ja maan sisällä tehtävien päätösten välillä. UKIP:in mepit tulevat työskentelemään Brysselissä, eikä heillä ole suoraa vaikutusvaltaa kotimaansa poliittisiin päätöksiin.
Myös Tanskassa maahanmuuttovastainen kansanpuolue voitti vaalit.
– Tanskan äänestäjät ovat perinteisesti olleet EU-kriittisiä, ja näissä vaaleissa tämä vain korostui talouskriisiin johdosta.
Tuleeko EU:sta kiinnostava?
Valtiotieteen tohtori Katri Vallaste uskoo ääripäiden menestyksen lisäävän myös kiinnostusta EU-asioita kohtaan.
– Luulisin, että äärioikeistolaisten puolueiden menestys johtaa aiempaa vilkkaampaan poliittiseen debattiin EU-tasolla. Sitä kautta EU-asioista kuullaan - ja ehkä myös kiinnostutaan - enemmän myös jäsenmaissa.