MTV:n Vaalistudiossa pohdittiin syitä laitaoikeiston nousun taustalla.
Sunnuntaina käytävissä EU-vaaleissa niin sanottujen laitaoikeistopuolueiden on ennakoitu kasvattavan kannatustaan useissa EU-maissa.
Syynä on pitkälti ilmastokriisi, katsoo MTV:n Vaalistudio -lähetyksessä vieraillut SDP:n EU-vaaliehdokas ja kansanedustaja Pinja Perholehto.
– Tilanteet EU-maissa ovat tietysti eri tyyppisiä, mutta ilmastokriisi on yksi asia, joka linkittyy oikeastaan kaikissa maissa tähän nousuun. Ihmiset kokevat, että heitä ei ole kuultu, että arjen kustannukset nousevat, ja että ilmastopakolaisuuden lisääntyminen aiheuttaa erilaisia ilmiöitä.
Kokoomuksen eurovaaliehdokkaan Aura Sallan mielestä laitaoikeiston suosiota selittää eriarvoistuminen.
– Näen, että se on eriarvoistuminen. Ihmiset kokevat, etteivät ole samalla tavalla mukana yhteiskunnassa, hän sanoi Vaalistudio-lähetyksessä.
Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja Liike Nytin Hjallis Harkimo ovat sanoneet laitaoikeiston nousun johtuvan tyytymättömyydestä maahanmuuttopolitiikkaan.
– Kyllä se varmasti on yksi syy. Tarvitsemme EU:ssa työperäistä maahanmuuttoa, ja laillisia väyliä päästä Eurooppaan silloin, kun tänne on aihetta tulla. Mutta silloin kun ihminen ei oleskele täällä laillisesti, pitää palautusjärjestelmän toimia, Salla pohtii.
Perholehdon mielestä EU:n pitää pyrkiä siihen, että kaikki Eurooppaan pyrkivät apua tarvitsevat pystytään ottamaan vastaan.
– Kyllä siihen on pyrittävä. Kyse on myös siitä, että EU pyrkii toivottavasti vahvemmin vaikuttamaan tilanteisiin lähtömaissa. Ei ole realismia ajatella, että voisimme pysäyttää [ihmiset niin], että kukaan ei tule rajan yli. Siksi on kyettävä paitsi vastaanottamaan ihmisiä, myös vaikuttamaan siihen, että yhä harvemman tarvitsisi lähteä.
Taustalla useita eri syitä
MTV:n Vaalistudiossa vieraillut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku katsoo, että laitaoikeiston nousun taustalla on useita erilaisia syitä, jotka vaihtelevat jäsenmaiden välillä.
– Joissakin jäsenvaltioissa se on ilman muuta maahanmuutto-, turvapaikka- ja pakolaispolitiikka, jossain toisessa EU-maassa esimerkiksi Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus talouden tai turvallisuuden näkymistä.
Iso-Markun mukaan laitaoikeistoon määritellään kuuluvaksi sekä oikeistopopulistiset puolueet että äärioikeistopuolueet, joista jälkimmäiseen kuuluvat pyrkivät valtaan myös epädemokraattisen keinoin, esimerkiksi väkivallan avulla.
Suomessa vasemmistopuolueet SDP, vasemmistoliitto ja vihreät ovat varoittaneet laitaoikeiston nousun uhkaavan EU:ta ja demokratiaa, ja ovat kieltäytyneet yhteistyöstä ECR- ja ID-ryhmien kanssa.
Esimerkiksi Liike Nytin Hjallis Harkimo moitti MTV:n Pienten puolueiden EU-vaalitentissä vasemmistopuolueiden kampanjointia pelotteluksi ja katsoi, että on vaalituloksen ja äänestäjien väheksymistä, jos yhteistyöstä vaaleissa kannatusta saavien puolueiden kanssa kieltäydytään jo ennakkoon.
Onko yhteistyöstä kieltäytyminen oikea tapa suhtautua laitaoikeiston nousuun, jos kyse on demokraattisesta vaalituloksesta?
– Tämä on hankala kysymys, ja erityisen vaikea kysymys EU:n keskustaoikeistolle. Edelleenkin laitaoikeisto olisi saamassa vain noin neljäsosan parlamenttipaikoista, eli voimasuhteet eivät kokonaan olisi keikahtamassa. Mutta keskustaoikeistolla olisi mahdollisuus vaikuttaa dynamiikkaan ottamalla laitaoikeistopuolueita mukaan yhteistyöhön, Iso-Markku sanoo.
Ennusteiden mukaan Euroopan parlamentissa oikeanpuolimmaisinta laitaa edustavat ECR- ja ID-ryhmät olisivat saamassa yhteensä 58 lisäpaikkaa, kun yhteensä paikkoja on parlamentissa tulevalla kaudella 720. Suomesta valitaan 15 edustajaa.
Keskustaoikeistoa edustava EPP-ryhmä säilyisi ennusteiden mukaan yhä parlamentin suurimpana ryhmänä 173 edustajalla. Suomesta kokoomus kuuluu EPP-ryhmään ja perussuomalaiset ECR-ryhmään.