Eilen uutisissa käsitellyissä venäläisten Suomessa tekemissä tonttikaupoissa ei ole mitään uutta, toteaa Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro tänään Huomenta Suomessa.
Vaikka vieras valta saattaakin varautua kriiseihin monilla tavoilla, ei Kangaspuro tekisi uutisoidusta Supon lausunnosta liian suoraviivaisia johtopäätöksiä. Hänen näkemyksensä mukaan media on oikonut mutkia Supon lausunnosta.
– Supo on tehnyt sitä työtä mitä sen pitääkin, eli yhden uhkaskenaarion, hän kuvailee lausunnon merkitystä.
Suomen tilanne eroaa Krimistä
Supon kirjoittaman lausunnon mukaan sotilaskohteiden lähellä olevia tontteja on epäilty voitavan käyttää tiedusteluun, minkä lisäksi niitä voitaisiin kriisitilanteissa käyttää esimerkiksi liikenneväylien sulkemiseen tai tunnuksettomien joukkojen majoittamiseen.
Vaikka skenaarion esimerkeistä tulevat mieleen esimerkiksi Krimin tapahtumat, huomauttaa Kangaspuro Krimin eroavan tässä suhteessa mistä tahansa paikasta Suomessa.
– Krimillä valtaosa väestöstä on venäjänkielistä, siellä oli isot venäjänmieliset varuskunnat ja Venäjän varuskunta.
Suomessa venäjänkieliset joukot aseiden kanssa varmasti huomattaisiin paikkakuntalaisten keskuudessa, ja viranomaisetkin saisivat tiedon toiminnasta, voiden puuttua siihen pakkokeinoin ja viranomaisvaltuuksin.
Hälyttäviä ääniä ei ole kuulunut
Kangaspuro pohtii, kuinka paljon uutta tietoa Puolustusvoimien lähellä olevien tonttien omistajat voivat tarjota Venäjän tiedustelupalvelulle aikana, jona satelliittikuva on hyvinkin tarkkaa. Myös tonttien omistajat herättävät hämmennystä, jos kyse tiedustelutoiminnasta.
