MTV uutisoi eilen, että NSA vakoilee todennäköisesti myös Helsingissä.
Yhdysvaltojen turvallisuusvirasto NSA:n toimintaa vuosikymmeniä tutkinut James Bamford arvioi MTV Uutisille, että Suomi on USA:lle tärkeä vakoilunkohde.
Tietoturva-alan konsultointiyritys Nixun myyntijohtajan Valtteri Peltomäen mukaan arvio kuulostaa realistiselta.
- Suomi on varmasti ollut kiinnostava vakoilukohde ihan koko olemassaolonsa ajan. Se liittyy tietysti tähän maantieteelliseen sijaintiin lähellä Venäjää, mutta nykyisin toisaalta myös siihen, että Suomi on osa Euroopan unionia. En usko, että tässä on nyt niin eroa perinteisen vakoilun tai modernimman kybervakoilun välillä, Peltomäki sanoo.
Peltomäen mukaan Ukrainan kriisi ja Venäjän toiminta sen yhteydessä ovat todennäköisesti lisänneet vakoilua.
- Ainakin vakoilu on nyt näkyvämpää ja ärhäkämpää kaikin puolin. Tuskin tässä nyt yksi maa pelkästään on aktivoitunut.
Peltomäen mukaan on myös aivan realistista olettaa, että Yhdysvaltain Helsingin suurlähetystössä työskentelee myös NSA:n työntekijöitä.
- Ei ole syytä olettaa, etteikö tällaista tiedustelutoimintaa Suomessa tehtäisi monenkin osapuolen taholta.
Valtioiden välinen vakoilu onkin siirtynyt Peltomäen mukaan yhä enemmän verkkoon.
- Se on niin paljon helpompaa, niin paljon tehokkaampaa ja sitä voidaan harjoittaa hyvin laajalla alueella murto-osalla niistä kuluista, mitä perinteisellä tiedustelulla on.
Suomalaisyritykset varautuneet hyökkäyksiin
Peltomäen mukaan yritysten liikesalaisuuksien urkkiminen on tänä päivänä myös erittäin yleistä.
- Yrityssalaisuuksien hankkiminen tai tiedustelu on Suomessakin isoilla organisaatioilla ihan sinänsä arkipäivää, ei nyt päivittäistä, mutta kuitenkin normaalia toimintaa. Kyllähän suomalaisiin yrityksiin hyökkäillään jatkuvasti.
Peltomäen mukaan suomalaisyritykset ovat varautuneet hyökkäyksiin kohtuullisesti.
- Suomessa on kohtuullisesti varustauduttu puolustuksen kannalta. Toisaalta suurimpia hyökkäyksiä ei Suomen suuntaan ole vielä nähtykään. Se johtuu ehkä siitä, että meillä puolustus on kohtuullisella tasolla. Tämä on taas saattanut johtaa siihen, että joillain organisaatioilla on ollut tavallaan liian helppoa. Ei olla vielä nähty niitä kovimpia hyökkäyksiä, Peltomäki arvioi.
Hänen mukaansa kaikkien suomalaisten organisaatioiden pitäisikin muistaa pysyä varpaillaan ja pysyä kehityksen kärjessä, jotta ollaan valmiina mahdollisten hyökkäysten varalta.