Luottamus viranomaisten ja yritysten kykyyn käsitellä luottamuksellisia tietoja verkossa on heikentynyt hieman. Tiedot käyvät ilmi Digi- ja väestötietoviraston kyselystä. Asiantuntijan mukaan korona-aika ja etätöissä väsyminen kasvattavat virheiden ja tietomurtojen mahdollisuutta entisestään.
Verkkohuijaukset ovat yleistyneet kovaa vauhtia, ja muun muassa Kuluttajaliitto on parin viime vuoden ajan satsannut paljon kansalaisten valistamiseen huijareiden tunnistamiseksi. Liiton vetämä Huijausinfo -niminen hanke tarjoaa muun muassa maksutonta neuvontaa verkko- ja mobiilihuijauksen uhreiksi joutuneille.
Liiton pääsihteerin Juha Beurling-Pomoellin mukaan tyypillisimmät huijaukset liittyvät tunnettujen yritysten, brändien tai viranomaisten nimissä esiintymiseen.
Viime aikoina huomiota ovat herättäneet muun muassa Microsoftin it-tukena esiintyvät huijaussoittajat, jotka pyrkivät ottamaan ihmisen tietokoneen haltuunsa. Mukaan on kuitenkin tullut myös uusia piirteitä.
– Yksi on tällainen sosiaalinen manipulointi, mikä on tullut huomattavasti paremmaksi rikollisten kannalta. Ihmiset ajautuvat huijauksen uhriksi, koska siellä linjan toisessa päässä on todella hyviä puhujia. Toinen uusi taktiikka on se, että monet verkkokaupat saadaan näyttämään kotimaisilta, vaikka eivät sitä todellisuudessa ole, Beurling-Pomoell sanoo.
Liian hyvä tarjous harvoin totta
Pääsihteeri tyrmää mielikuvan, jonka mukaan verkko- tai puhelinhuijauksiin sortuisivat erityisen helposti vaikkapa vanhukset. Suomalaisilta hän peräänkuuluttaa tervettä epäluuloisuutta kaikenlaisia yhteydenottoja kohtaan.
– Todella tarkkana pitää olla viimeistään siinä vaiheessa, kun alkaa luovuttaa esimerkiksi pankkitietojaan, että kenelle oikein ovat menossa. Kannattaa miettiä, että jos jokin tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se yleensä ei ole totta.