Asianajajaliitto: Turvapaikanhakijoita yritetty ostaa lakipalvelujen asiakkaiksi

Liiton tietojen mukaan jotkin tahot ovat tarjonneet turvapaikanhakijoille 50–200 euron palkkioita, jos he antavat turvapaikka-asiansa näille hoidettavaksi.  

Liiton mukaan osa turvapaikanhakijoista on ottanut rahaa vastaan ja osa on kieltäytynyt tarjouksesta. Oikeudellinen apu on joissakin tapauksissa ollut luokattoman huonoa.  

Liitto on saanut asiasta useita vihjeitä pitkin syksyä. Tietoa ilmiöstä on tullut myös suoraan poliisilta.  

Asianajajaliiton puheenjohtajan Risto Sipilän mukaan toimeksiantojen ostaminen on epäasiallista. Hän ei tiedä, keitä toiminnan takana on.  

– Asianajajia he eivät ole olleet, mutta ovatko he olleet muita lakimieskoulutuksen saaneita tai ihan muita henkilöitä, sitä pitää kysyä poliisilta, Sipilä sanoo.  

STT ei ole toistaiseksi tavoittanut asiasta vastaavaa poliisia.

Kymmenien miljoonien bisnes

Turvapaikanhakijoille saa antaa oikeudellista apua kuka tahansa. Sipilän mukaan kenestä tahansa siihen ei kuitenkaan ole, vaan tarvitaan erityisosaamista.  

– Siinä tarvitaan tämän oikeudenalan erityisasiantuntemusta. Minä olen rakentamis- ja kiinteistöjuristi. Oma asiantuntemukseni ei näihin ulotu. Epäpätevästä oikeusavusta kärsivät niin asiakkaat kuin lopulta veronmaksajatkin, Sipilä sanoo.  

Turvapaikanhakijoiden oikeudellisen avustamisen kustannukset maksetaan valtion kirstusta. Valtio on vahvistanut oikeusavun tuntihinnaksi 110 euroa.   

Asianajaja Ville Punto kertoo, että esimerkiksi irakilaisen turvapaikanhakijan avustaminen vaatii noin 10 tuntia työtä, mikä maksaisi runsaat tuhat euroa. Syyrialaisen avustaminen on yleensä tätä hieman vähätöisempää.

Työmäärä riippuu siitä, miten vaikeasti määriteltävistä olosuhteista hakija on lähtöisin. Oikeusavustuksen loppuhinta riippuu avustukseen käytetystä tuntimäärästä.  

– Esimerkiksi kaikilla irakilaisillahan on nyt avustamisen tarve, kun maahanmuuttovirasto muutti Irak-linjaustaan, Punto sanoi.  

Jos kaikki turvapaikanhakijat tarvitsisivat vähintään 10 tunnin verran oikeusavustusta, se tarkoittaisi reilun 30 miljoonan euron summaa.  
Turvapaikanhakijat tarvitsevat oikeusapua viimeistään silloin, jos Maahanmuuttovirasto antaa kielteisen päätöksen turvapaikasta. Punnon mukaan tässä vaiheessa voi tapahtua vakavia virheitä, ellei avustaja ole tehtäviensä tasalla.

– On tullut esiin ääriesimerkkejä. On niin sanotusti ryypätty fataaleita, eli valitusta ei ole tehty määräajassa. Tämä tarkoittaa, että valitusta ei enää käsitellä, Punto sanoi.

Liitto haluaisi uskottavaa valvontaa

Asianajajaliiton mukaan on ongelmallista, jos hädänalaisille annettavaan neuvontaan liittyy vedätystä ja laatuongelmia. Ihmisiä on helppo saada mukaan lupaamalla heille menestystä turvaprosessissa.

Sipilä ja Punto ovat sitä mieltä, että vastaanottokeskuksiin olisi hyvä saada tietoa luotettavista ja osaavista oikeusavustajista.

Oikeusministeri Jari Lindström (ps.) on nostanut esille turvapaikanhakijoiden oikeudellisilta avustajilta vaadittavien kelpoisuusvaatimusten tiukentamisen. Asianajajat kannattavatajatusta.

Sipilä katsoo, että toimijoiden uskottava valvonta tarkoittaisi käytännössä sitä, että asioita hoitaisivat vain asianajajat ja luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat. Asianajajia on tällä hetkellä Suomessa noin 2100 ja niin sanottuja lupalakimiehiä noin 1500. Heillä kaikilla ei ole turvapaikka-asioissa tarvittavaa erityisosaamista.  

Sipilä uskoo, että asianajajat ja lupalakimiehet pystyisivät kuitenkin vastaamaan nopeasti kasvaneeseen palveluiden kysyntään.  

– Vankka käsitykseni on, että tilanne saataisiin nykyresursseilla ja lisäkoulutuksella hoidettua.