Suomen ja Ruotsin Nato-sopimus Turkin kanssa tarkoittaa sitä, että hakemus sotilasliittoon liikkuu eteenpäin. Turkissa on juhlittu sopimusta voittona ja riemu on ollut ylimmillään, mutta esimerkiksi Ruotsissa ääni on ollut kellossa aivan toinen. Kurdivähemmistö pitää sopimusta Turkin kanssa kädenojennuksena islamilaiselle diktatuurille.
Eilen nähtiin merkittävä käänne Suomen ja Ruotsin Nato-taipaleella, kun Turkki myöntyi kannattamaan maiden jäsenyyttä. Valmiiksi kivetty tie ei silti ole, ja kaikkien 30 jäsenmaan parlamenttien on ratifioitava sopimus.
Maailma- ja kotimaatoimituksen päällikkö Mirja Kivimäki sanoo MTV Uutiset Liven haastattelussa, että tuoretta sopimusta pidetään Naton sisällä suurena voittona avointen ovien politiikalle.
– Jos sopimus olisi jäänyt syntymättä, se olisi ollut valtava arvovaltatappio, Kivimäki arvioi.
Kivimäki muistuttaa kuitenkin, että on isoja eroja, miten sopimuksen osapuolet siihen suhtautuvat. Puhumattakaan siitä, mitä Naton jäsenmaiden keskuudessa tapahtuu, kun ratifiointiprosessi lähtee käyntiin.
– Monissa jäsenmaissa saatetaan käydä vielä pitkäänkin keskustelua Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä. Joissain maissa saatetaan jopa pohtia, olisiko tässä iltalypsyn paikka.
Lue myös: Tulkitseeko Turkki eri tavalla yhteisymmärrysasiakirjaa? Nämä yksityiskohdat herättävät kysymyksiä
Baltiassa juhlitaan
Viro ja muut Baltian maat toivottavat Suomen ja Ruotsin tervetulleiksi heti, koska jäsenyys vahvistaa ilmiselvästi Baltian alueen puolustusta. Kivimäen arvion mukaan Yhdysvalloissa jäsenyyteen suhtaudutaan hyvin positiivisesti, mutta Atlantin takana sopassa on monta kokkia. Toisaalta, esimerkiksi Puolassa, Unkarissa ja Kroatiassa Nato on täysin sisäpoliittinen pelimerkki.
– Vaikka Turkki antoi nyt tukensa hakemukselle, Turkin kanssa nähdään vielä monet käänteet matkan varrella, Kivimäki sanoo.
Kurdit pettyneitä
Ruotsissa ja Norjassa kurdivähemmistö ja eri kurdiryhmittymät ovat jo ehtineet esittää pahoittelevan kantansa sopimukseen Turkin kanssa.
– Suurimmat paineet on tällä hetkellä Ruotsissa. Siellä kurdivähemmistö on kaikkein merkittävin ja luovutuskysymykset ovat isossa roolissa. Jopa Valtiopäivätasolla pohditaan, onko Ruotsi myynyt demokraattiset periaatteensa.
Ruotsissa kurditaustainen kansanedustaja Amineh Kakabaveh haluaa ulkoministeri Ann Linden joutuvan selittämään sopimuksen sisältöä ulkoasiainvaliokunnassa, kertoo muun muassa TV4.
Kakabaveh sanoo myös harkitsevansa epäluottamuslauseen esittämistä Lindelle. Siihen hän tarvitsisi 34 muun kansanedustajan tuen.
Lue myös: Ruotsalainen kurdikansanedustaja pettyi: "Ruotsi antoi periksi islamilaiselle diktatuurille"
"Venäjä laskenut Suomen länteen jo pitkään"
Venäjän reaktioista tuoreeseen sopimukseen tiedetään hyvin vähän. Päähuomio on ollut tänäänkin Naton yleisemmissä Venäjä-linjauksissa ja siinä, että Ukraina on toistanut halunsa liittyä Naton jäseneksi.
– Venäjän ykköskanavan uutissivuilla liittyminen ei ole edes pääuutisissa. Sivusto on nostanut Madridista esiin sen, että Venäjää pidetään yhä uhkana ja Ukrainan liittymishalut, Kivimäki sanoo tuoreita uutisia itänaapurin verkkolehdistä lukiessaan.
Kivimäki muistuttaa, että aikaisemmin Venäjä on sanonut reagoivansa konkretiaan konkretialla. Eli kyse on siitä, tuodaanko Suomeen esimerkiksi asejärjestelmiä, joukkoja ja tukikohtia.
– Venäjä on jo todella pitkään katsonut Suomen osaksi läntistä puolustusblokkia, Venäjällä kirjeenvaihtajana toiminut Kivimäki sanoo.