Rehtoriverkosto: Varhaiskasvatuksen "vinoon tehty" laki johti sosionomien määrän romahtamiseen – ministerit tänään hätäkokoukseen

– Taustalla näkyy myös lain yhteydessä sosionomien osaamista väheksyvä puhe, mitä koko laki heijastaa, sanoo Mielityinen.

– Lakiin kirjoitettiin selvästi sisälle oletus, että varhaiskasvatuksen opettajat täyttävät enemmän kuin kolmasosan korkeakoulutettujen tarpeesta. Siirtymäajan puitteissa opettajakelpoisuuden omaavat sosionomit siirtyvät opettajapooliin ja näin ollen sosionomipooli vajenee hurjaa vauhtia. Sosionomien osuutta henkilöstömitoituksessa ei määritelty kuten tehtiin opettajien kohdalla.

"Käsillä on jo katastrofaalinen työvoimapula, mikä on vain pahenemassa"

Työvoimapula on nähty, mutta se on pahasti aliarvioitu, todetaan Arenesta.

– Käynnissä on vasta siirtymäkausi, mutta käsillä on jo katastrofaalinen työvoimapula, mikä on vain pahenemassa. Varhaiskasvatuslakia uudistettaessa arvioitiin, että työvoimapulan ratkaisuun riittäisi yksinomaan varhaiskasvatuksen opettajien lisäkoulutus. Tiedämme, että arvio oli väärä. Ellei lakia uudisteta nyt, on suurin osa kunnista varhaiskasvatuksen osalta laittomassa tilanteessa vuonna 2030, Mielityinen arvioi.

Arenesta kerrotaan, että varhaiskasvatuslain esitöissä arvioitiin, että tuleva osaajatarve tyydytetään pitämällä varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmäärät ennallaan, ja kasvattamalla varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä kaksinkertaiseksi lakia edeltävästä tasosta.

– Todellisuudessa on kuitenkin käynyt päinvastoin, sillä lakimuutos on johtanut varhaiskasvatukseen suuntautuvien sosionomiopiskelijoiden määrän romahtamiseen, kun opiskelijat eivät enää valitse varhaiskasvatuksen suuntautumista epävarman ja epäselvän työmarkkina-aseman vuoksi. Koko maassa lasku on vuoden 2018 jälkeen kolmanneksen, Uudellamaalla jopa 35 prosenttia. Lasku oli tänä syksynä erityisen raju.

"Osaamisen sivuttamisesta maksamme nyt hintaa nopeammin kuin kukaan ehkä uskalsi pelätä"

– Meidän viesti on, että laki tehtiin vinoksi ja sosionomi-koulutuksen tuottamaa omanlaistaan kasvatuksellista osaamista, mikä on aivan kriittisen tärkeää varhaiskasvatuksessa ja lapsiryhmien ohjauksessa. Tällaista osaamista on muun muassa lapsiryhmän ohjauksen, hyvinvointityön, ongelmia ennaltaehkäisevän työn ja sosiaalipedagogiikan oppisisällöt.

Mielityisen mielestä tutkinto antaa laajat valmiudet lapsilähtöiseen ja osallistavaan pedagogiseen toimintaan, samoin kuin työhön huoltajien kanssa.

– Kasvatus on siis muutakin ja ennen kaikkea muuta päiväkodissa kuin pedagogiikkaa. Tämän osaamisen sivuttamisesta maksamme nyt hintaa nopeammin kuin kukaan ehkä uskalsi pelätä. Puute ei siis tule olemaan varhaiskasvatuksen opettajista vaan nimenomaan sosionomeista. Jotain on tehtävä jo ennen ensi kevään valintoja, jotta sosionomit näkevät varhaiskasvatuksen taas houkuttelevana vaihtoehtona. Heillä kun on kovin paljon muitakin mahdollisuuksia suuntautua ja paikkoja työmarkkinoilla riittää, päättää Arenen Mielityinen.