Lääkevaihdon säästöt ylittivät tammikuussa miljardin euron rajan, kertoo Apteekkariliitto. Liitto pohjaa tiedon Kelan lääkevaihtotilastoihin. Lääkevaihto otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2003.
Valmisteen voi apteekissa vaihtaa edullisempaan vastaavaan valmisteeseen, jos asiakas tai lääkäri ei sitä kiellä. Apteekkariliiton tiedotteen mukaan viime vuonna apteekkien lääkevaihdot säästivät noin 63 miljoonaa euroa.
Lääkekustannuksia on yritetty suitsia 2000-luvulla eri keinoilla, joista jo vuosia käytössä olleet lääkevaihto ja lääkkeiden viitehintajärjestelmä ovat olleet keskeisimpiä.
– Lääkekorvauskustannukset nousevat, koska väestö ikääntyy. On myös uusia lääkkeitä, joilla voidaan hoitaa sairauksia, joita ei ole aiemmin voitu hoitaa, kertoo farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler Apteekkariliitosta STT:lle.
Viitehinta on hinta, jonka mukaan Kela maksaa asiakkaalle lääkekorvauksen. Viitehinta määräytyy halvimman hyväksytyn lääkevaihtoehdon perusteella. Viitehinnan ylittävän osuuden asiakas joutuu maksamaan itse.
– Tämä kannustaa asiakasta vaihtamaan lääkkeensä viitehintaiseen tai sitä halvempaan vastaavaan lääkkeeseen, Sandler sanoo.
2:07
Kopiovalmiste esimerkiksi diabeetikoille
Apteekkariliiton mukaan lääkemyynti kääntyi viime vuonna euromääräisesti laskuun. Liiton mukaan on kuitenkin ennenaikaista arvioida, miten säästöt ovat tavoittaneet hallitusohjelman odotukset.
Sandlerin mukaan laskun taustalla vaikutti esimerkiksi uusi asetus, jolla edistettiin niin sanottujen biosimilaarien, biologisten lääkkeiden kopiovalmisteiden, määräämistä. Biologiset lääkkeet ovat tyypillisesti kalliita. Niitä käytetään esimerkiksi diabeteksen, reuman ja syövän hoidoissa.
Biosimilaari on tullut markkinoille esimerkiksi diabeteksen hoidossa käytetyimmästä Lantus-insuliinista.
– Siellä on nähty merkittävää hintapudotusta, Sandler sanoo.