Lääkkeiden apteekkivaihdon laajeneminen voi tiputtaa hintoja kymmenillä prosenteilla – "Suomi tulee tässä hieman jälkijunassa"

Muissa kuin biologisissa lääkkeissä apteekkivaihto halvimpaan vaihtoehtoon on ollut mahdollinen jo vuosien ajan.

Apteekista saatavia biologisia lääkkeitä käytetään muun muassa reuman, diabeteksen ja veritulpan riskitekijöiden hoitoon. Ensimmäisenä vaihto alkaa veren hyytymiseen vaikuttaville lääkkeille. Vuoden 2025 alussa apteekkivaihdon piiriin tulevat lähes kaikki muutkin apteekissa myytävät biologiset lääkkeet.

Apteekkivaihdon vaikutukset näkyvät ennen kaikkea Kelan korvausmenojen pienenemisenä, jolloin säästöistä hyötyy eniten julkinen talous.

– Hintakilpailu voi laskea biologisen lääkkeen hintaa jopa 90 prosenttia. Tällaisia laskuja on jo nähty muissa Pohjoismaissa. Suomi tulee tässä hieman jälkijunassa, kertoo Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.

Lääkkeiden hintojen lasku ei välttämättä vaikuta asiakkaan kukkaroon, koska Kela-korvattavuus kattaa jo nyt lääkekustannukset. Vuosiomavastuun jälkeen asiakkaan maksettavaksi voi esimerkiksi tuhat euroa maksavasta lääkkeestä jäädä alle kymmenen euroa.

Lääkärillä jo velvollisuus määrätä halvinta

Biologiset lääkkeet ovat proteiinipohjaisia lääkkeitä, joiden vaikuttava aine tuotetaan teollisesti biologisia menetelmiä hyödyntäen esimerkiksi soluviljelmissä. Esimerkiksi insuliinit ja rokotteet ovat biologisia lääkkeitä.

Tämän vuoden alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan lääkärin tulisi määrätä potilaalle edullisinta mahdollista biologista valmistetta tai biosimilaaria. Tästä on arvioitu saatavan noin kuuden miljoonan euron vuosisäästöt.

– Biosimilaarien tulo vaikuttaa lääkealan kilpailuun positiivisesti. Se on myös kaikkien veronmaksajien etu, sanoo Sandler.

Hänen mukaansa alkuperäisten biologisten lääkkeiden korkea hinta johtuu patentista ja lääketutkimusten aiheuttamista kustannuksista. Kun ne on katettu ja patentti raukeaa, laskee kilpailu myös alkuperäisen lääkkeen hintaa.

Lakimuutos koskee siis nyt vain lääkäreitä, mutta huhtikuusta alkaen myös apteekkeja. Kyseessä on tavallaan tuplavarmistus sille, että varmasti otetaan käyttöön halvin lääkevaihtoehto. Jos lääkäri ei määrää sitä, viimeistään apteekki tekee niin.

Kela valvoo lääkkeiden määräämistä

Kela on tämän vuoden ajan valvonut sitä, että lääkärit määräävät edullisimman biologisen lääkevaihtoehdon.

– Suositus asiasta annettiin lääkäreille jo vuonna 2017. Valvonnalla ja apteekkivaihdolla tehostetaan sen toteutumista, kertoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.

Lääkäreiden määräämien halvimpien biologisten lääkkeiden ja apteekkivaihdon on arvioitu tuovan yhteensä ainakin 20 miljoonan euron vuosisäästöt.

Apteekkivaihtoon tulevat biologiset lääkkeet annostellaan useimmiten pistoksina ihon alle. Sitä varten tarvitaan antolaitteita, joiden käyttöä apteekeissa ja terveydenhuollossa joudutaan opastamaan.

Suomi on Sarnolan mukaan edelläkävijä Euroopassa biologisten lääkkeiden apteekkivaihdossa, vaikka muissa Pohjoismaissa niiden vaihto halvempiin biosimilaareihin on ollut yleisempää kuin Suomessa.

– Muissa Euroopan maissa apteekkivaihto ei ole näin laaja kuin se meillä tulee ensi vuonna olemaan, sanoo Sarnola.

Kaikkia biologisia lääkkeitä apteekkivaihto ei koske. Sen ulkopuolelle jäävät lyhytvaikutteiset insuliinit. Vaihtoa ei tehdä myöskään alle 18-vuotiaille potilaille.

Biosimilaarit osoittautuneet luotettaviksi

Biosimilaarit eli kalliiden biologisten lääkkeiden kopiot voivat vähentää yhteiskunnan lääkekorvausmenoja merkittävästi. Halvempi hinta perustuu siihen, että biosimilaarin kehitystyö pohjaa alkuperäislääkkeestä saatuun tietoon eikä sitä tarvitse tutkia ja kehittää enää kuten alkuperäislääkettä.

Ennen biosimilaarin pääsyä markkinoille EU:n lääkeviranomaiset arvioivat, että se on teholtaan ja turvallisuudeltaan yhtä hyvä kuin alkuperäisvalmiste. Biosimilaari sisältää samaa vaikuttavaa ainetta kuin alkuperäislääke, mutta sen eri versiota. Valmisteet ovat keskenään hoidollisesti samanarvoisia ja vaihtokelpoisia lääkärin valvonnassa.

Alkuperäislääkkeen vaihtamisessa biosimilaariin ei ole havaittu haittoja. EU hyväksyi ensimmäisen biosimilaarin vuonna 2006, eikä sen jälkeen yhtään biosimilaaria ole vedetty pois markkinoilta turvallisuussyistä tai tehottomuuden takia.

Kaikista biologisista valmisteista ei ole vielä olemassa biosimilaareja. Niitä ei voi tuoda markkinoille, ennen kuin alkuperäisvalmisteen patenttisuoja on umpeutunut.