Antti Heikkilä: Tällainen ruoka säästää elimistösi myrkyiltä

Tehomaatalouden aikaansaamalla superlannoittamisella on hintansa: ruoan hivenainepitoisuudet ovat tätä nykyä huomattavasti heikommat kuin ennen.

− Yksi tärkeä mittari on maku. Sitä väheksytään, mutta kyllähän maku sanoo, onko ruoassa antioksidantteja ja ravinteita. Eli luomu on sekä maukkaampaa että ravitsevampaa, Antti Heikkilä aloittaa.

Toinen tärkeä tekijä luomuruoassa on se, että siinä on vähemmän jäämiä, eli mahdollisimman pienet myrkkymäärät.

Kolmanneksi Heikkilä nostaa esiin ympäristöllisen näkökulman.

− Luomutuotanto säästää Suomessa huomattavasti vesistöä ja luontoa. Suomenlahti ja rannikkoseutu ovat saastuneita siksi, että ne ovat supermaatalouden ravinnepesiä.

Tietoisuus ja tarjonta kasvussa

Heikkilän mukaan parin viimeisen vuoden aikana on tapahtunut radikaali muutos sekä luomuruoan tarjonnassa että kuluttajien tietoisuudessa.

Yhä useampi pieni ruokakauppa, erikoisliikkeet sekä ravintolat haluavat tarjota asiakkaille mahdollisimman luonnonmukaista, käsittelemätöntä ruokaa.

− Suomi tulee tosin hieman perässä. Keski-Euroopassa luomua on tarjolla enemmän, ja Ruotsikin on meitä hurjasti edellä. Kaikkihan on kiinni ihmisten tietoisuudesta; kaupat tarjoavat sitä mikä menee, Heikkilä huomauttaa.

Ahne ruokateollisuus

Luomukaan ei ole silti täysin ongelmaton käsite. Heikkilä harmittelee, että luomu-nimikkeellä myydään yhä ruokaa, joka ei todellisuudessa ole sitä.

Esimerkiksi siasta ei tule luomua sillä, että eläimelle syötetään luomuviljaa.

− Eläinten kohdalla luomu tarkoittaa sitä, että ne saavat niille mahdollisimman ominaista ruokaa. Hullun lehmän tauti lähti liikkeelle yksinomaan siitä, että lehmille syötettiin teurasjätteitä eli eläinproteiinia.

− Tämä oli ahneen ruokateollisuuden syytä. Ruokateollisuuden vastenmielisin puoli on se, ettei todellisuutta seurata, Heikkilä sanoo.

Studio55/Jenni Kokkonen

Lääkäri: Rasvaton maito aiheuttaa naisilla hedelmättömyyttä

Luomumunat revitään Saksassa käsistä