Kiristyksiä tulisi myös työssäoloehdon täyttämiseen.
Hallituksen kaavailemat muutokset työttömyysturvaan herättivät kiihkeää keskustelua tiistaina eduskunnan täysistunnossa. Runsaasti huomiota esityksessä on kerännyt kohta ansiopäivärahan määrän porrastamisesta eli sen alentamisesta työttömyyden pitkittyessä.
Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps.) ja perussuomalaisille on enää pelkkä vitsailun aihe, kun köyhimmiltä suomalaisilta leikataan. Purra esimerkiksi jakoi helmikuussa viestipalvelu X:ssä kuvan "Nyt on aika leikata" -tekstillä ja Purran kuvalla varustetuista puisista leikkuulaudoista.
Pekonen muistutti Purran sanoneen ennen eduskuntavaaleja, ettei pienituloisten etuuksista leikkaaminen kävisi perussuomalaisille.
– Mutta nyt hallitus on jälleen pienituloisten kimpussa - - oli kyse sitten työttömistä, pitkäaikaissairaista, vammaisista tai köyhistä lapsiperheistä. Kaikki ryhmiä, joilta perussuomalaiset ovat hymyssä suin leikkaamassa samaan aikaan kun suuriyrityksille ja rikkaimmille suomalaisille tarjoillaan muhkeita veronalennuksia, Pekonen sanoi
Myös SDP:n Krista Kiuru nosti perussuomalaisten vaalilupaukset esiin.
– Ja taas sitä mennään, Purran sakset ovat tehokkaasti käytössä jo toista kertaa, kun työttömyysturvaa leikataan. Ei tainnut olla eduskuntaryhmän puheenjohtaja (Jani) Mäkelä (ps.) eikä puolueen varapuheenjohtaja (Mauri) Peltokangas (ps.) paikalla, koska molemmat ilmoittivat vielä ennen vaaleja olevansa rankasti eri mieltä siitä, että työttömyysturvasta pitäisi leikata, Kiuru sanoi.
Lue myös: Keskustanuorilta sivallus "saksikäsille" – näin kolmen miljardin lisäsopeutus kannattaisi tehdä
"Osuvat haavoittuvimpiin"
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson syytti hallitusta siitä, ettei se tee yhtään mitään, mikä auttaisi tai tukisi työttömiä.
– Sen sijaan jälleen tuodaan tänne erittäin raju sosiaaliturvan leikkaus. - - Mutta teillä riittää pokkaa alentaa bensaveroa, kaljaveroa ja vielä päättää veronalennuksista tämän yhteiskunnan hyväosaisimmille, hän sanoi ja sai salin vasemman puoliskon kuhisemaan hyväksyvästi.
Vihreiden Maria Ohisalo kritisoi hallituksen linjaa siitä, että heikennykset sosiaaliturvaan ja työntekijöiden asemaan osuvat kipeimmin haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin, joiden työllistyminen ei ole tahdosta kiinni.
– Tuntuu, että hallitus halveksuu osatyökykyisten tilannetta. Töitä tehdään joko täysillä tai ei tehdä lainkaan. Tämä ei tunnu mitenkään tasapainoiselta kokonaisuudelta, hän sanoi.
Esitys on yksi osa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoittelemia työelämää koskevia muutoksia, joiden vastustaminen on saanut ammattiliitot nousemaan lakkobarrikadeille. Esimerkiksi työntekijäkeskusjärjestö SAK on esittänyt, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksia pitäisi lieventää pienipalkkaisten, lapsia huoltavien ja ikääntyneiden työttömien kohdalla.
Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa voi saada työtön työnhakija, joka kuuluu johonkin työttömyyskassaan ja joka on ollut riittävän kauan töissä täyttääkseen työssäoloehdon. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu nimensä mukaisesti ansioiden suuruudesta, ja se oli viime vuonna täytenä keskimäärin 1 690 euroa kuukaudessa ennen veroja. Se oli siis keskimäärin kaksi kertaa niin suuri kuin Kelan maksama peruspäiväraha, joka on keskimäärin 800 euroa kuussa.
Näin porrastus toimisi
Lakiesityksen mukaan ansiopäivärahaa alennettaisiin 20 prosentilla sen jälkeen, kun sitä olisi maksettu 40 päivältä, ja 25 prosentilla lähtötasosta 170 maksupäivän jälkeen. Ansiopäiväraha ei kuitenkaan voisi pudota pienemmäksi kuin peruspäiväraha korotuksineen. Keskimääräistä 1 690 euron ansiopäivärahaa saavan kuukausitulot siis putoaisivat 40 maksupäivän jälkeen ensin 1 352 euroon ja sitten 170 päivän jälkeen 1 267 euroon.
Lisäksi esityksessä kiristettäisiin ansiopäivärahan saamiseksi edellytettävää työssäoloehtoa. Nyt ansiopäivärahaa voi saada oltuaan töissä 28 kuukauden aikana ainakin 26 viikkoa eli puoli vuotta, mutta esityksessä tämä tuplattaisiin 52 viikkoon eli yhteen vuoteen.
Työssäoloehtoa ei esityksen mukaan myöskään enää voisi kerryttää palkkatuetussa työssä käymisellä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
Hallituksen mukaan esityksen toimilla tavoitellaan noin 276 miljoonan nettoeuron menosopeutusta ja työllisyyden kasvua noin 18 700 henkilöllä, mikä vahvistaisi julkista taloutta vielä noin 458 miljoonalla eurolla.