Yrityskohtaisempaan suuntaan siirtynyt työmarkkinakierros on tarjonnut repivien riitojen sijasta myös paljon sopimista, vaikka vaikeata on perinteiseen tapaan ollut. Työntekijäliitot ovat hakeneet itselleen hyvin asemia tulevaa varten, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Suomalaisten palkat eivät ole nousemassa kovaa vauhtia lähiaikoina. Toistaiseksi sovituissa ja julkistetuissa uusissa työehtosopimuksissa palkankorotusprosentit ovat olleet pienempiä inflaatioon verrattuna.
Inflaatio eli palveluiden ja tavaroiden hintojen laaja kallistuminen oli Suomessa viime vuoden lopulla reilusti yli kolmen prosentin luokkaa. Palkansaajien ostovoima kärsii, jos inflaatio pysyy yli kolmessa prosentissa, mutta palkankorotukset jäävät alle kahteen prosenttiin.
Stora Enson ja Paperiliiton lokakuussa tekemä reilu kaksivuotinen sopimus, jossa palkankorotus oli kahtena ensimmäisenä vuotena 1,9 prosenttia, saattoi asettaa jonkinlaisen maalin muiden neuvotteluille.
Ellei sitten Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat julkista perjantaina selvästi yli kahden prosentin palkankorotuksia. Tiistaina osapuolet pääsivät neuvottelutulokseen ja sopimus on varma, jos Teollisuusliiton hallinto ratkaisun vielä hyväksyy.
Ostovoiman kannalta huojentavaa on tosin se, että ainakin Suomen Pankki on ennustanut, että inflaation pitäisi rauhoittua vuoden loppupuolella.
Moni työntekijäliitto ei sitä paitsi ole edes haaveillut yli kolmen prosentin palkankorotuksista ja sellaiset vaateet olisivat olleet kilpailukyvystä tarkoille työnantajille myrkkyä.
Työntekijäliitot halusivat saada ensimmäiset yrityskohtaiset sopimukset sovittua maltillisilla palkankorotuksilla, jotta seuraava kierros olisi helpompi.