Yrityskohtaisempaan suuntaan siirtynyt työmarkkinakierros on tarjonnut repivien riitojen sijasta myös paljon sopimista, vaikka vaikeata on perinteiseen tapaan ollut. Työntekijäliitot ovat hakeneet itselleen hyvin asemia tulevaa varten, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Suomalaisten palkat eivät ole nousemassa kovaa vauhtia lähiaikoina. Toistaiseksi sovituissa ja julkistetuissa uusissa työehtosopimuksissa palkankorotusprosentit ovat olleet pienempiä inflaatioon verrattuna.
Inflaatio eli palveluiden ja tavaroiden hintojen laaja kallistuminen oli Suomessa viime vuoden lopulla reilusti yli kolmen prosentin luokkaa. Palkansaajien ostovoima kärsii, jos inflaatio pysyy yli kolmessa prosentissa, mutta palkankorotukset jäävät alle kahteen prosenttiin.
Stora Enson ja Paperiliiton lokakuussa tekemä reilu kaksivuotinen sopimus, jossa palkankorotus oli kahtena ensimmäisenä vuotena 1,9 prosenttia, saattoi asettaa jonkinlaisen maalin muiden neuvotteluille.
Ellei sitten Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat julkista perjantaina selvästi yli kahden prosentin palkankorotuksia. Tiistaina osapuolet pääsivät neuvottelutulokseen ja sopimus on varma, jos Teollisuusliiton hallinto ratkaisun vielä hyväksyy.
Ostovoiman kannalta huojentavaa on tosin se, että ainakin Suomen Pankki on ennustanut, että inflaation pitäisi rauhoittua vuoden loppupuolella.
Moni työntekijäliitto ei sitä paitsi ole edes haaveillut yli kolmen prosentin palkankorotuksista ja sellaiset vaateet olisivat olleet kilpailukyvystä tarkoille työnantajille myrkkyä.
Työntekijäliitot halusivat saada ensimmäiset yrityskohtaiset sopimukset sovittua maltillisilla palkankorotuksilla, jotta seuraava kierros olisi helpompi.
Liitot varmistelevat asemiaan
Yrityskohtaisia neuvotteluita työntekijäliitot eivät ole jättäneet paikallisten luottamushenkilöidensä hoidettavaksi vaan liittojen kokenut johto ja pääneuvottelijat ovat istuneet satoja tunteja eri neuvottelupöydissä.
Asetelma on ollut työntekijöille paikoitellen edullinen, sillä monella yrityksellä ei ole ollut asettaa vastapuolelle yhtä kokenutta tes-kaartia kuin työntekijöillä.
Työntekijäliitoista on kuulunut viestiä siitä, että pienemmille yrityksille liitot ovatkin olleet ennemmin konsultteja kuin vastapuolia neuvotteluissa.
Työehtosopimusten kiemuroiden ja niihin liittyvän lainsäädännön tuntemus ei ole itsestään selvää yritysjohdolle, jonka päätehtävä on huolehtia yrityksen käytännön toiminnasta.
Maltillisilla palkankorotuksilla työntekijäliitot ovat pedanneet hyviä asetelmia seuraavalle kierrokselle ja pyrkivät varmistamaan, että yritykset kunnioittavat ay-liikkeen asemaa ja haluavat jatkossakin neuvotella juuri ammattiliittojen kanssa.
Sopimuksia on syntynyt paljon enemmän kuin riitoja, joten taktiikka vaikuttaa toimivan.
Riitojakin toki on
Näkyvimmät kahnaukset työmarkkinoilla ovat toistaiseksi saaneet aikaan metsäyhtiö UPM Paperiliiton kanssa ja Keitele group -yhtiö Teollisuusliiton kanssa.
Teollisuusliiton mukaan Keitele Group olisi yksipuolisesti yrittänyt sanella työntekijöidensä työehtoja kieltäytyen samalla neuvottelemasta niiden sisällöstä Teollisuusliiton kanssa.
Keitele Group on korostanut, ettei yhtiön tavoitteena ole heikentää työehtoja paikallisen sopimisen kautta.
– Työntekijöiden alhaisesta järjestäytymisasteesta johtuen Teollisuusliitto ei voi aidosti edustaa koko Keitele groupin henkilöstöä yhtiön suuntaan, yhtiö on tiedottanut.
UPM puolestaan haluaisi liiketoimintakohtaisia sopimuksia Paperiliiton kanssa, koska metsäyhtiön eri tuotteiden markkinatilanne on keskenään erilainen. UPM hakee sopimuksiin erityisesti joustavuutta, jotta esimerkiksi lisätyöt kiireellisinä aikoina eivät olisi kovin kalliita.
Paperiliitto penää vain yhtä yrityskohtaista sopimusta ja on ollut huolissaan siitä, että UPM pyrkisi lisäämään työntekijöiden työtunteja ilman korvausta.
Molemmat riidat voi nähdä hyvin periaatteellisina vääntöinä siitä, kuinka paljon valtaa ammattiliitoilla on yrityskohtaisessa sopimisessa.
Kyse on toki myös siitä, miten maailman ja markkinoiden muutokset pystytään suomalaisissa työpaikoissa ottamaan vastaan.
UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on vihjaillut siitä, että joustavammat työehdot takaisivat Suomen tehtaiden pysyvän toiminnassa. Muussa tapauksessa varmuutta ei ilmeisesti ole.
Paperiliitto päätti keskiviikkona pidentää UPM:n tehtaisiin kohdistuvaa lakkoa kahdella viikolla. Lakko jatkuu 5. helmikuuta saakka, ellei sopimusta sitä ennen saada sovittua. Vuoden alussa alkanut lakkotilanne on yhä umpisolmussa, eikä neuvotteluratkaisua ole näköpiirissä.
Miten lakko saadaan loppumaan?
UPM on jäämässä kohta ainoaksi suureksi teollisuusyritykseksi, jolla ei ole uutta työehtosopimusta ja jonka kalliit tehtaat ovat lakon takia kiinni.
Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien todennäköinen sopu saanee seuraa pian Kemianteollisuuden sopimuksesta.
Tosin Ammattiliitto Pro uhkaa yhä Teknologiateollisuuden työnantajat ry:tä 14. tammikuuta alkavalla toimihenkilöiden lakolla sadassa yrityksessä. Sopua ei ole tässä kiistassa vielä saavutettu.
Paperiliitto on jo saanut sopimukset aikaan jäsenilleen kaikkien muiden metsäyhtiöiden kanssa.
UPM:n umpisolmu on kohta ainoa laatuaan teollisuuden saralla. Muut sopivat sittenkin riitelystä huolimatta.
Jatko UPM:n kohdalla riippuu paljon siitä, minkälainen strategia Paperiliitolla ja UPM:llä on siihen, miten lakosta tullaan ulos. Lakkoon on helppo mennä, mutta sitä on vaikeampi lopettaa.
Toistaiseksi UPM:n toimitusjohtaja Pesonen ja hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos eivät ole halunneet neuvotteluja ammattiliiton kanssa yhtä auliisti kuin muiden suurten yritysten johtajat.