Amnesty: Israel syyllistyy kansanmurhaan

Lue myös: Ensin Putin ja nyt Netanjahu – mitä seurauksia kansainvälisillä pidätysmääräyksillä oikein on?

Lisäksi oleellista on tarkoituksellisuuden osoittaminen.

– Missään tapauksessa ei ollut niin, että nyt me haluamme todistaa, että tapahtuu kansanmurha ja sitten lähdetään etsimään todisteita. Vaan todisteet veivät meidät tähän loppupäätelmään. Sitten ryhdyimme katsomaan, että jos tämä on se juridinen rakenne, jossa me tätä raporttia kirjoitamme, mitä kaikkea meidän pitää selvittää, Johansson sanoo.

Tiukka seula

Kaikki Amnestyn raportit käyvät Johanssonin mukaan tiukan seulan, mutta Israelin ja palestiinalaisten konfliktin herättämien tunteiden ja suuren huomion vuoksi Gaza-raporttiin on kiinnitetty erityistä huolellisuutta.

– Joka ikinen lause ja väite on käyty erityisen tarkalla seulalla läpi, ettei millään lailla voida sanoa, että joku yksityiskohtakin olisi väärin ja että se ikään kuin kumoaisi raportin päätelmää.

Amnesty on myös konsultoinut lähes 300-sivuisen raportin laatimisessa viittä kansanmurhan oikeushistoriaan ja oikeudelliseen käytäntöön syventynyttä henkilöä.

– He kaikki ovat todenneet, että päätelmämallimme pitää paikkansa.

Lue myöa: YK sanoo tarvitsevansa lähes 50 miljardia dollaria: "Maailma on tulessa"

Israelin toimintaa tutkiva YK:n erityiskomitea sanoi marraskuussa, että Israelin sodankäynnin menetelmät Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit.

Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC puolestaan on antanut pidätysmääräykset Israelin pääministeristä Benjamin Netanjahusta ja maan entisestä puolustusministeristä Yoav Gallantista, joita se epäilee Gazassa tapahtuneista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Etelä-Afrikka teki jo joulukuussa 2023 YK:n alaiseen Kansainväliseen tuomioistuimen kanteen, jossa se syytti Israelia kansanmurhasta.

Iskuja asuinalueille

Amnestyn mielestä todisteet osoittavat, että Israel syyllistyi kansanmurhan kriteerit täyttäviin tekoihin tarkoituksellisesti.

Kansanmurhan tarkoituksellisuuteen viittaavat Amnestyn mukaan monet seikat. Yksi niistä ovat Israelin toistuvat suorat hyökkäykset siviilikohteisiin.

– Olemme hyvin seikkaperäisesti analysoineet 15 hyökkäystä siviilikohteisiin, joissa emme näe, että olisi ollut minkään näköistä sotilaallista tarkoitusperää, Johansson kertoo.

Lisäksi Amnesty on tutkinut kymmeniä muita vastaavia iskuja, mutta niiden tutkintaa ei ole saatu valmiiksi muun muassa olosuhteiden vaarallisuuden tai todistajien kuoleman takia.

Iskuja on usein tehty kellonaikoihin, jolloin siviilit ovat suurella todennäköisyydellä olleet kotona nukkumassa. Israel on myös pudottanut tiheästi asutetuille alueille laajan vaikutusalueen omaavia "tyhmiä pommeja", jolloin siviiliuhrien todennäköisyys on hyvin suuri. Iskuista ei myöskään usein ole annettu minkäänlaista ennakkovaroitusta.

Hidas kuolema

Suorien iskujen lisäksi Gazan väestö on altistunut Israelin toimien vuoksi koko ajan heikkeneville elinoloille, elintarvikepulalle ja sairauksille.

Gazan väestön pakottaminen massaevakuoinneilla yhä pienemmille alueille on johtanut jo ennestään huonojen elinolojen romahtamiseen. Israel on toistuvasti pakkosiirtänyt väestöä alueille, joilla ei ole riittävästi ruokaa, puhdasta vettä tai lääkkeitä, ja samaan aikaan se on estänyt riittävän humanitaarisen avun toimittamisen Gazaan.

Kriittisen infrastruktuurin laajamittainen tuhoaminen ja sähkön ja polttoaineen panttaaminen on myös tehnyt sairaaloiden toiminnan paikoin lähes mahdottomaksi.

Tämä kaikki on Amnestyn mukaan merkinnyt Gazan väestölle hidasta ja laskelmoitua kuolemaa. Raportin mukaan Israel ei ainoastaan ymmärtänyt tekojensa seuraukset, vaan se nimenomaisesti pyrki juuri näihin seurauksiin. Kyse ei siis ollut vain holtittoman toiminnan sivuvaikutuksesta, vaan tietoisesta päämäärästä.

Raportti nostaa esiin useita johtavien israelilaisten poliitikkojen ja sotilaiden lausuntoja.

– Olemme tutkineet vähän yli 100 lausuntoa israelilaisilta viranomaisilta – 22 näistä on niin sanotun sotakabinetin jäseniltä – joissa yllytetään, riemuitaan tai kehotetaan kansanmurhaan, Johansson sanoo.

Raportti nostaa esiin, että nykyistä konfliktia on edeltänyt Israelin vuosikymmeniä jatkunut palestiinalaisalueiden miehitys. Palestiinalaisia kohtaan on myös käytetty Israelissa enenevissä määrin rasistista, halventavaa ja toiseuttavaa kieltä, minkä nähdään madaltavan kynnystä kansanmurhalle.

Hamaskin vaarantanut Gazan siviilejä

Nykyinen sota sai alkunsa, kun terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Gazasta Israelin eteläosaan 7. lokakuuta 2023. Hyökkäyksessä kuoli Israelin mukaan 1 200 ihmistä, joista enemmistö oli siviilejä. Lisäksi Hamas vei Gazaan yli 200 panttivankia, joista moni on yhä siellä.

Israel aloitti tämän jälkeen ensin ilmaiskut ja sitten maahyökkäyksen Gazaan, julkilausuttuna tavoitteenaan Hamasin tuhoaminen. Hamasin alaisen Gazan terveysministeriön mukaan sodassa on kuollut Gazassa yli 44 000 ihmistä, joista suurin osa on ollut siviilejä.

Israel on usein perustellut iskujaan sillä, että Hamasin taistelijat ovat sulautuneet siviiliväestön sekaan. Amnestyn raporttikin nostaa esiin, että Hamas ja muut palestiinalaiset aseelliset ryhmät ovat aiheuttaneet omalla toiminnallaan vaaraa Gazan siviileille operoimalla runsasväkisillä asutusalueilla. Se ei kuitenkaan Amnestyn mukaan poista Israelin velvollisuuksia huolehtia miehittämänsä alueen väestön turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.

Sotilaalliset tavoitteet eivät myöskään kansainvälisen oikeuden mukaan oikeuta syyllistymistä sotarikoksiin tai kansanmurhaan. Raportissa todetaan, että sotilaallinen tavoite ja pyrkimys kansanmurhaan voivat olla olemassa rinnakkain, ja kansanmurhaa voidaan myös käyttää välineenä sotilaallisen tavoitteen saavuttamiseen.

Amnestyltä on lähiaikoina tulossa oma raporttinsa Hamasin viimevuotisesta hyökkäyksestä Israeliin.