Venäjällä yli sadan järjestön rahoitus on kuihtunut ja henkilökuntaa on peloteltu kansalaisjärjestöjä kuristavan lain nojalla. Asiasta kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Venäjällä on ollut neljä vuotta voimassa laki, jossa kansalaisjärjestöt rekisteröidään ulkomaisiksi agenteiksi, jos ne saavat rahoitusta ulkomailta ja osallistuvat poliittiseksi katsottuun toimintaan. Amnesty selvitteli lain vaikutuksia.
Järjestön mukaan kaikkiaan 148 organisaatiota on määritelty ulkomaiden agenteiksi. Niistä 27 on suljettu kokonaan. Listalla on myös parikymmentä ympäristöjärjestöä, vaikka lain mukaan kasvien ja eläinten suojeluun keskittyviä järjestöjä ei pitäisi pitää poliittisina, Amnesty sanoo.
– Laki on suunniteltu kahlitsemaan, mustamaalaamaan ja lopulta hiljentämään kriittiset kansalaisjärjestöt. Sillä on ollut kallis hinta yksilöiden oikeuksille sekä kansalaiskeskustelun laadulle Venäjällä, Amnestyn Suomen-osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen sanoo tiedotteessa.
Amnesty vaatii Venäjän viranomaisia kumoamaan lain ja poistamaan mielivaltaiset kansalaisjärjestöjen työn rajoitukset.
– Venäjän viranomaisten pitäisi kestää kansalaisyhteiskunnan rakentavaa kritiikkiä, Tuukkanen sanoo.
Monet hiljennetyt järjestöt tarjosivat Amnestyn mukaan palveluja, joita valtio ei ole kyennyt tarjoamaan, kuten oikeusapua tai psykologista tukea syrjinnän ja väkivallan uhreille.
Amnestyn mukaan ulkomaiden agentteja koskevaan lakiin tehtiin kesäkuussa lisäyksiä, jotka laajensivat poliittisen toiminnan määritelmää koskemaan kaikkea viranomaisten toimien arvostelua.