Mainos

Amerikkalaistutkija odottaa informaatiovaikuttamisen jatkuvan ensi vuoden presidentinvaaleissa

Yhdysvaltain ensi vuoden presidentinvaaleissa informaatiovaikuttaminen on mahdollisesti jopa tehokkaampaa kuin viime kerralla, arvioi Rand Corporation -ajatushautomon tutkija Rand Waltzman. Venäjää enemmän tämä saattaa kuitenkin koskea kotimaasta tulevaa vaikuttamista, joka on lisääntynyt Yhdysvalloissa ja muissa länsimaissa.

Suomessa viime viikolla vieraillut Waltzman viittaa tuoreeseen Oxford Internet Instituten tutkimukseen, jonka mukaan järjestäytynyt yleisen mielipiteen manipulointi sosiaalisen median välityksellä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Selvityksen mukaan sitä esiintyi ainakin 70 maassa ja yleensä se kohdistui juuri maan omiin kansalaisiin, ei ulkomaihin. Asialle on laitettu muun muassa pr-toimistoja.

– Väittäisin, että se on (ulkoista vaikuttamista) suurempi ongelma. No ei ehkä Suomessa maan koko ja sijainti huomioiden, Waltzman sanoi viime viikolla Helsingissä.

Informaatio-operaatioiden tehokkuuden mittaaminen on hänen mukaansa lähtökohtaisesti hyvin vaikeaa. Yhdysvalloissa on puhuttu paljon Venäjän vaikutusyrityksistä edellisiin presidentinvaaleihin, ja myös Waltzman on ollut asiasta kongressin kuultavana.

–  Jos (presidentti Vladimir) Putinin tavoite oli saada meidät uskomaan siihen, että hän kykenee manipuloimaan asioita, niin siinä hän on ainakin onnistunut, Waltzman naurahtaa.

Kilpailevan viestinkin pitää vedota tunteisiin

Waltzman haluaisi nähdä Yhdysvaltain ja muiden läntisten demokratioiden hallituksilta vaikutusyrityksiin reagoinnin sijaan aktiivisempaa toimintaa oman viestinsä välittämisessä. Tästä ei hänen mukaansa ole kuitenkaan näkyvissä merkkejä – ongelma on tunnistettu ja siitä puhutaan paljon, mutta juuri mitään ei tehdä.

Helsingissä muun muassa hybridiuhkien osaamiskeskuksessa teemasta puhuneen Waltzmanin mukaan kyse on poliittisen tahdon, ei keinojen tai rahan puutteesta.

–  Ne, joilta tätä tahtoa ei puutu, ovat meidän vastustajamme, Waltzman korostaa STT:n haastattelussa.

Hän tarkentaa, ettei kannata sensuuria ja demokraattisen sanavapauden rajoittamista, vaan sitä, että myös hallituksen tulee tuoda omaa viestiään esille aktiivisesti ja jopa tunteisiin vetoavalla tavalla. Näin nykyisessä informaatioympäristössä saataisiin ylläpidettyä jonkinlaista tasapainoa eri viestien välillä.

Waltzman ei halua puhua oikean ja väärän tiedon taistelusta sotana, jonka voi voittaa tai hävitä. Parempi vertaus on krooninen sairaus.

– Sitä ei voi kokonaan parantaa, mutta sitä voi hoitaa ja hallita siten, että potilas elää suhteellisen normaalia elämää, Waltzman kuvailee.

Journalismi ahtaalla väärään aikaan

Waltzmanin mukaan tilannetta on länsimaissa pahentanut se, että yksi todellisista puolustuslinjoista, perinteinen journalismi, on joutunut taloudellisissa paineissa ahtaalle. Waltzmanin mukaan Yhdysvalloissa tämän on arvioitu johtaneen siihen, että jopa 70–80 prosenttia uutisjutuista on itse asiassa uudelleen julkaistua suhdetoiminta- eli pr-materiaalia.

Laadukkaan median lisäksi ainakin Suomessa vannotaan myös korkean koulutustason nimeen informaatiovaikuttamisen torjumisessa. Waltzmanin mukaan nämä ovat tärkeitä asioita infovaikuttamista vastaan "rokottamisessa", mutta ne eivät yksinään riitä. Hänen mukaansa taistelussa disinformaatiota vastaan pelkät faktat eivät riitä, vaan tarvitaan myös tunteisiin vetoamista.

–  Muistatko esimerkiksi koskaan nähneesi vaalimainosta, jossa olisi ollut jotain todellista asiasisältöä, Waltzman vertaa.

Pitääkö hallituksen tehdä propagandaa?

Hallinnon tunteisiin vetoava aktiivinen viestintä haiskahtaa pahasti propagandalta, jonka suhteen Yhdysvalloissa on oltu hyvin herkkiä.

Laki, jonka mukaan kotimaista yleisöä ei pidä altistaa hallinnon propagandalle, kumottiin vasta 2013. Tuo laki oli muodollisesti – joskaan ei käytännössä – muun muassa estänyt amerikkalaisia seuraamasta Voice of American kaltaisia liittohallituksen rahoittamia tiedotusvälineitä.

Waltzmanin mielestä tärkeä ero yhteiskuntaa uhkaavan vaarallisen propagandan ja valtion vastatoimien väliltä löytyy viestin sisällöstä. Jos joku toimija yrittää viestillään rapauttaa kansalaisten uskoa demokraattiseen järjestelmään ja hallinnon viesti puolestaan palvelee valtion ja kansakunnan etua, kyse ei hänen mukaansa ole samasta asiasta. Propagandan sijaan voisi puhua vaikka poliittisesta johtajuudesta, Waltzman väittää.

Pelkkään jälkikäteen tapahtuvaan reagointiin tyytyminen informaatiovaikuttamisen vastustamisessa merkitsee hänen mukaansa sitä, että taistelu on hävitty.

– On paljon parempi ajatus tarjota vaihtoehtoja – sellaisia, jotka todella menevät kaupaksi, hän sanoo.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja